Luonnossa liikkumisesta on mahdollista saada helpotusta stressiin.

Mitä useammin ihminen liikkuu luontoympäristöissä, sitä parempaa on hänen psyykkinen hyvinvointinsa. Juuri stressaantuneet arvioivat hyötyvänsä luontoliikunnasta eniten.

Tämä on käynyt ilmi filosofian maisteri Tytti Pasasen väitöstutkimuksesta.

Tutkimustulosten perusteella luontoympäristöissä liikkumisella on myönteinen yhteys sekä välittömiin arvioihin liikunnan jälkeisestä olotilasta että pidempikestoiseen hyvinvointiin. Sisällä tai ulkona muualla kuin luonnossa liikkumisesta ei vastaavia yhteyksiä löytynyt.

Toisaalta erot arvioissa olivat pieniä, ja esimerkiksi itsetunnon koettiin kohenevan eniten sisäliikunnan jälkeen.

Pasasen väitöstutkimus perustui kenttäkokeiden lisäksi kahteen valtakunnalliseen ulkoilukyselyyn, joista laajemmassa vastaajia oli yli kolme tuhatta. Kenttäkokeisiin osallistui noin 250 vapaaehtoista.

Kyselytutkimuksessa eniten hyötyä luontoliikunnasta kokivat saaneensa ne, jotka hakeutuivat luontoon lieventääkseen stressiä. Tämän lisäksi merkitystä oli sillä, mihin luontokäyntien aikana huomio kiinnittyi.

Keskittyminen omiin ajatuksiin ja tuntemuksiin, omaan tekemiseen sekä ympäröivään luontoon olivat kaikki yhteydessä parempaan mielialaan luontokäynnin jälkeen.

Kahdessa kenttäkokeessa osallistujat kävelivät 4-6 kilometriä kaupunkipuistossa tai metsämäisessä ympäristössä. Keskimäärin mieliala koettiin paremmaksi kävelyn jälkeen kuin ennen sitä, mutta harjoitteilla ei ollut mielialan kannalta merkitystä. Tarkkaavuuden ylläpito sen sijaan koheni hieman niillä, jotka tekivät harjoitteita.

– Stressaantuneiden aika on usein kortilla, joten helppo pääsy luontoon tulisi taata myös tiiviimmin rakennetuissa asuinympäristöissä. Kynnys lähteä esimerkiksi kävelylle lähiluontoon pitäisi pitää matalana myös kansanterveydellisistä syistä, Pasanen kertoo tiedotteessa.

Vähäinen liikunta on kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma. Väestön keskittyessä kasvukeskuksiin paineet tiivistää rakennuskantaa kasvavat, jolloin liikuntaan tai muuhun virkistyskäyttöön sopivien viherympäristöjen määrä asutuksen lähellä voi vähentyä.

Pasasen psykologian alaan kuuluva tarkastetaan Tampereen yliopistossa lauantaina 11. tammikuuta 2020.