Raskaudenaikaisen alkoholin käytön vaikutusten kirjo on laaja. Vaikutus ulottuu sekä lapsen että äidin terveyteen, osoittaa lääketieteen lisensiaatti Anni Lehikoisen väitöstutkimus.

”Raskaudenaikaisen alkoholin käytön tunnistamiseen ei ole edelleenkään luotettavaa mittaria. Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen mittariksi voi soveltua näköhermosäiekerroksen paksuuden mittaus OCT-tutkimuksella”, Lehikoinen kertoo.

Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamaa laajaa oirekirjoa kuvataan termillä FASD, fetal alcohol spectrum disorder. Oirekirjo käsittää neljä eri diagnoosia: fetaalialkoholioireyhtymä (FAS, fetal alcohol syndrome), osittainen fetaalialkoholioireyhtymä (FAE, fetal alcohol effects), alkoholin aiheuttamat keskushermoston vauriot (ARND, alcohol-related neurodevelopmental disorder) ja alkoholin aiheuttama epämuodostuma (ARBD, alcohol-related birth defect).

Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen tiedetään olevan haitallista kehittyvälle sikiölle, mutta potilastyössä ei ole luotettavaa keinoa tunnistaa raskaudenaikainen alkoholin käyttö. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia raskaudenaikaisen alkoholin käytön vaikutusta ja seurauksia eri vaiheissa raskautta ja altistuneen lapsen elämää.

Äidin päihteiden käyttö näkyy useiden aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksissa

Tutkimuksessa verrattiin seerumin eri aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksia ja Down-riskiseulan tuloksia alkoholia ja päihteitä käyttävillä sekä verrokkiäideillä ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Alkoholia ja päihteitä käyttävien äitien glutamaattitasot olivat korkeammat ja glutamiini- sekä serotoniinitasot matalammat kuin verrokkiäideillä. Trisomiaseulan tuloksissa ei ollut merkittäviä eroja. Vapaa β-hCG oli alkoholia ja päihteitä käyttävillä äideillä korkeampi ja PAPP-A matalampi kuin verrokeilla, mutta nämä löydökset selittynevät tupakoinnilla. Myös äideillä, joiden vastasyntynyt lapsi oli raskauden kestoon nähden pienipainoinen, oli verrokkiäitejä matalammat PAPP-A-tasot.

"Tutkimuksen perusteella havaitsemiamme muutoksia ei voida suoraan käyttää raskaudenaikaisen alkoholin käytön tunnistamiseen, vaan lisätutkimuksia tarvitaan edelleen”, Lehikoinen toteaa.

Lisäksi tutkimuksessa tehtiin toisen raskauskolmanneksen aikana ultraäänitutkimus alkoholille ja muille päihteille altistuneille sikiöille ja seurattiin lasten kehitystä aina 2,5 vuoden ikään saakka. Sikiön pienempi pään koko näytti olevan yhteydessä äidin alkoholin ja päihteiden käyttöön raskausaikana. Alkoholille ja muille päihteille altistuneiden lasten päänympärysten ja pituuksien keskiarvot olivat vielä 2,5 vuoden iässä 0.82 ja 0.75 SD-yksikköä alhaisemmat kuin samanikäisten suomalaisten lasten vastaavat keskimitat.

Sikiöaikainen alkoholialtistus aiheuttaa erilaisia silmämuutoksia

FAS- tai FAE-diagnoosin saaneille lapsille tehtiin kouluiässä pään magneettikuvaus ja SPECT-tutkimus ja varhaisessa aikuisiässä silmätutkimus. FAS- tai FAE-diagnoosin saaneilla lapsilla aivojen mantelitumake, tyvitumakkeet caudatus ja putamen sekä hippokampus olivat magneettikuvassa pienemmät kuin verrokeilla. SPECT-kuvaus serotoniini- ja dopamiinitransporttereihin sitoutuvaa merkkiainetta käyttäen osoitti, että FAS- tai FAE-diagnoosin saaneilla lapsilla sitoutuminen serotoniinitransporttereihin oli vähäisempää ja dopamiinitransporttereihin voimakkaampaa kuin verrokeilla.

”Nämä löydökset ovat samansuuntaisia kuin aggressiivisuuteen, impulsiivisuuteen ja epäsosiaaliseen käyttäytymiseen taipuvaisilla alkoholisteilla”, Lehikoinen kertoo.

Lisäksi FAS- tai FAE-diagnoosin saaneilla todettiin nuorella aikuisiällä ohentunut näköhermosäiekerros samanikäisiin terveisiin verrokkeihin verrattuna.

”Silmän kehitys alkaa noin kolmen viikon iässä ja jatkuu koko raskauden ajan, joten alkoholi voi myös haitata silmän kehitystä kaikissa raskauden vaiheissa. Sikiöaikaiseen alkoholialtistukseen liittyykin melko usein erilaisia silmämuutoksia.”

Väitöstutkimus antaa uutta tietoa sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaikutuksista, mutta Lehikoisen mukaan lisää tutkimusta tarvitaan, että pystyttäisiin luotettavasti tunnistamaan raskauden aikaisen alkoholinkäyttö ja huomioimaan paremmin sekoittavat tekijät.

Anni Lehikoisen väitöskirja Fetal alcohol exposure: biochemical findings and insights into clinical outcome (Sikiöaikainen alkoholialtistus: biokemiallisia löydöksiä ja kliinisiä näkökulmia) tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa.

Lue seuraavaksi: