Suomen ensimmäiseen tulosperusteiseen rahoitussopimukseen (Social Impact Bond, SIB) perustuvan Julkisen sektorin työhyvinvoinnin edistäminen- hankkeen (TyHy-SIB) arviointi on valmistunut, kertoo Työterveyslaitos.

SIB-hankkeen ideana on, että sijoittajat kantavat toteutukseen liittyvät taloudelliset riskit. Julkinen sektori maksaa vain, jos hanke tuottaa yhteisesti sovitun mittarin mukaisia tuloksia.

– Maksuperuste on vaikuttavuus, ei palveluiden määrä, painottaa projektijohtaja Mika Pyykkö Sitrasta.

TyHy-SIB-hankkeen piirissä oli yli 1 500 julkisen sektorin työntekijää, jotka edustivat neljää organisaatiota. Heidän saamansa työhyvinvointipalvelut kustannettiin sijoittajilta kerätyin varoin. Hankkeeseen osallistui myös neljä työhyvinvointipalveluja tuottavaa yritystä.

Organisaatioissa tehtiin monenlaisia työhyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä toimia, kuten terveys- ja työkykykyselyjä, esimiesten valmennusta sekä työterveysyhteistyön kehittämistä. Lisäksi perustettiin työkyvyttömyysriskissä oleville aktivointi- ja kuntoutusryhmiä.

Hanke käynnistyi 2015-2017 neljässä eri kokoisessa eri toimialoja edustavassa julkisessa organisaatiossa, viimeisin osa päättyy toukokuussa 2020.

Kukin organisaatio sai kolmen vuoden ajan neljän eri palveluntuottajan toteuttamia palveluja, joilla pyrittiin eri keinoin kehittämään työhyvinvointia ja vähentämään sairauspoissaoloja.

Esimiehet oppivat ottamaan työkykyasiat puheeksi.

Miten kävi? Hankkeen ansiosta organisaatioiden työkykyjohtaminen parani ja sairauspoissaolot vähenivät hieman. Esimiehet oppivat ottamaan työkykyasiat puheeksi. Hankkeen tuomat hyödyt näkyivät siis ennen kaikkea esimiesten parempana osaamisena ja työkykyjohtamisen tiivistymisenä.

Sairauspoissaolojen määrä sen sijaan ei laskenut odotetusti.

Hankkeen mittariksi asetettu sairauspoissaolojen väheneminen – 2,1 päivää per organisaatio – ei toteutunut odotetusti, vaikka organisaatiot kokivatkin saaneensa tukea sairauspoissaolojen hallintaan.

– Sairauspoissaolot ovat huono työhyvinvoinnin mittari. Työhyvinvointiin vaikuttavat niin monet asiat, että yksi mittari ei välttämättä riitä, sanoo hankkeen arviointia johtanut ohjelmapäällikkö Irmeli Pehkonen Työterveyslaitoksesta.

Lisäksi hankkeen organisaatiot olivat hänen mukaansa melko erilaisia.

– Osassa tehtiin asiantuntijatyötä, osassa keskiraskasta fyysistä työtä. Fyysistä työtä tekevillä on yleensä enemmän sairauspoissaoloja kuin esimerkiksi opettajilla.

Silti määrällinen tavoite oli kaikilla sama.

– Mittarin valinta olikin yksi tämän hankkeen kompastuskivistä. Mittarin ja tavoitteen pitäisi olla samansuuntaisia. Myös organisaatioiden lähtötilanteeseen pitäisi tutustua kunnolla.

Jos sairauspoissaolot olisivat vähentyneet 2,1 päivää henkilöä kohden vuosittain verrattuna hanketta edeltäneeseen 12 kuukauden sairauspoissaolopäivien määrään, sijoittajat olisivat saaneet tuottoa, mutta nyt he saivat maksimissaan sijoittamansa pääoman takaisin.

Sijoittajat olivat kuitenkin SIB-mallin mukaisesti varautuneet tällaiseenkin tulokseen, ja hanke voidaan nähdä hyvänä kokeiluna.

– Tästä hankkeesta on hyvä ottaa oppia niin Sitran kuin muidenkin SIB-toimijoiden. Työhyvinvointi oli melko vaikea aihe ensimmäiseen SIB-hankkeeseen, Sitran Pyykkö.

Hankkeen asiamiehenä toimi Sitra, arvioijana Työterveyslaitos ja hallinnoijana FIM Vaikuttavuussijoitukset Oy.

Työterveyslaitos on laatinut arvioinnin perusteella suosituksia, joihin voi tutustua täällä.

Valtio ja kunnat tekevät vuosittain hankintoja noin 35 miljardin euron arvosta. SIBin avulla julkinen sektori voi kehittää hankintakäytäntöjään suoritteiden ostamisesta kohti tulosten ja vaikuttavuuden hankintaa ja tehostaa miljardien eurojen verotulojen tuloksellisempaa käyttöä.

Sitran avustuksella Suomeen on syntynyt ja rakenteilla useita tulosperusteisia SIB (Social Impact Bond) -teemarahastoja. Julkisen sektorin työhyvinvoinnin edistäminen (TyHy-SIB) on ensimmäinen näistä ja ensimmäinen työhyvinvoinnin parantamiseen tähtäävä SIB-hanke maailmassa.

Tulosperusteinen rahoitussopimus (engl. Social Impact Bond, SIB) on yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuodoista. Siinä institutionaaliset ja yksityiset sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistävät palvelut ja kantavat toteutukseen liittyvät taloudelliset riskit.

Hankkeille määritellään tarkat, mitattavat tavoitteet, jotka heijastavat haluttua hyvinvoinnin lisäystä. Julkinen sektori maksaa vain tavoitteiden mukaisista tuloksista.

Lue myös:

Ei ole sama, mikä kuva pyörii tietokoneen näytönsäästäjässä – Jopa virtuaalinen käynti luonnossa auttaa elpymään stressistä (MU 5.9.2019)

Hyvää tarttumattomien sairauksien viikkoa! – 17 esimerkkiä siitä, että terveyteen panostetut eurot palaavat moninkertaisesti (MU 2.9.2019)