Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, josta saattaa olla jatkossa hyötyä terveydenhuollon ja muiden julkisten tilojen puhtauden varmistamisessa.

Reaaliaikainen optinen menetelmä AutoDet (automatic biological contamination detection) tunnistaa pinnoilla olevan lian ja bakteerit esimerkiksi norovirusepidemian ja flunssakauden aikana.

Menetelmä perustuu hyperspektrikuvantamisen ja tekoälyn yhteistyölle.

Siinä missä tavallinen kamera tallentaa vain ihmissilmälle näkyvän punaisen, sinisen ja vihreän värin, hyperspektrikuvantaminen mahdollistaa satojen värien tallentamisen.

Mitä keksinnöllenne kuuluu, Akatemian tutkijatohtori Juha Koivisto Aalto-yliopistosta?

– Olemme siirtymässä yliopistolta yrityspuolelle. Tästä on tullut Aalto-yliopiston spin off -yritys CleanDET Oy, joka on juuri neuvottelemassa asiakkaiden kanssa piloteista.

Tekniikka on patentoitu, ja etsimme sen kehittämiseksi lisää kumppaneita ja sovelluskohteita esimerkiksi terveydenhuollosta. Terveydenhuolto on itse asiassa keihäänkärkemme.

Millaisia yhteistyökuvioita teillä on jo ollut sairaalapuolella?

– Viime vuonna teimme pilotin Porissa Satasairaalan odotustilassa. Tutkimme mittalaitteillamme, voimmeko erottaa pinnoilta potilaiden esimerkiksi yskiessään jättämiä biologisia filmejä.

Vastaus oli kyllä, ja tutkimuksemme on julkaistukin. Menetelmämme paljasti likatahroja, joita on todella vaikea erottaa silmillä.

Mitä sillä saralla tapahtuu seuraavaksi?

– Menemme toiseen sairaalaan pilotoimaan, tällä kertaa instrumenttipuolelle. En voi vielä mainita sairaalan nimeä.

Mitä erityistä hyötyä menetelmästänne voisi olla esimerkiksi sairaaloissa?

– Siivouksen resurssit pystytään sen avulla kohdentamaan oikein ja AutoDet auttaa puhtauden validoinnissa.

Voidaan esimerkiksi todistaa, että viikko sitten leikkauksen alussa instrumentit olivat puhtaita, eikä potilaan leikkauksenjälkeinen infektio johtunut ainakaan likaisista välineistä.

Menetelmän avulla päästään ajassa taaksepäin?

– Kyllä. Se näkee kaiken, muistaa kaiken. Kun ihmiset tarkistavat puhtausasteita, se on aina subjektiivista. Ihminen tekee asioita tietyllä tarkkuudella, eikä muista enää viikon päästä, miten asiat olivat.

Kyse on tavallaan dataan perustuvasta siivouksesta?

– Näin kutsuimme sitä aikaisemmin. Nyt olemme jalostaneet termin siivouksen digitalisoinniksi.

Siitä on apua vaikkapa ruokateollisuudessa, sairaaloissa, kouluissa ja vanhusten palvelutaloissa, joissa esimerkiksi flunssakausi tai norovirus lisää siivoustarvetta ja halutaan välttää desinfiointiaineiden käyttöä.

Desinfiointiaineiden turhaa käyttöä on syytä välttää, koska ne vaikuttavat superbakteerien syntymiseen ja allergioiden yleistymiseen.

Laitteenne erottaa bakteerit pinnoilta. Osaako se kertoa, mistä bakteereista on kyse?

– Ei vielä. Tai testasimme kahdella bakteerityypillä laboratorio-oloissa, että se on mahdollista. Bakteerien tunnistaminen tällä laitteella ei ole kuitenkaan vielä taloudellisesti kannattavaa. Teknisiä esteitä ei ole, mutta hintalappu on aika jyrkkä.

Voiko keksinnöstänne olla apua koronavirusepidemian torjunnassa?

– Koronaviruksen tapauksessa voidaan tehdä kaksijakoinen torjunta. Bakteerien ja virusten kasvualustat eli biofilmit voidaan torjua AutoDetillä ja yksittäiset virukset tavalla A, jonka tekniikka on meillä vielä patentoimatta.

Meillä on siis virusinfektioiden hallintaan ratkaisu suunnittelupöydällä, mutta en voi siitä vielä tarkemmin puhua.

Mistä muusta et voi puhua?

– Instrumenttien ja tilojen pintojen lisäksi AutoDetin avulla voi nähdä bakteerikasvustoja potilaiden pinnoilla, mutta siitäkään en tässä vaiheessa halua sanoa enempää.

OLETKO LÄÄKÄRI, HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.