Keliakia on autoimmuunitauti, johon liittyy yliherkkyys gluteenille eli vehnän, ohran ja rukiin proteiineille. Kun keliakia puhkeaa, potilas ei enää voi syödä gluteenia sisältäviä viljapohjaisia ruokia saamatta ikäviä suolisto-oireita.

Gluteenin sieto voi hävitä missä iässä tahansa. Jos näin käy, se kielii immuunijärjestelmän säätelyn epäonnistumisesta, mikä johtaa suolen limakalvon tuhoutumiseen.

Ainoa toistaiseksi saatavissa oleva keliakian hoito on elinikäinen gluteeniton ruokavalio.

Helsingin yliopiston lääkäritutkija ja immunologi Tobias Freitag on kuitenkin nyt kehittänyt ja testannut siedätystä keliakian hoitoon. Hän työskentelee professori Seppo Meren tutkimusryhmässä Helsingin yliopiston Translational Immunology -tutkimusohjelmassa.

Freitag kehitti ja testasi yhdessä teollisuuden kanssa gliadiinia sisältävien nanohiukkasten vaikutusta immuunijärjestelmän uudelleenohjaamiseen ja sen myötä keliakian hoitamiseen.

Osaa vehnän gluteenivalkuaisista kutsutaan gliadiiniksi.

Kun hiirten vereen ruiskutettiin imeytyviä, pallomaisia gliadiinia sisältäviä nanohiukkasia, gliadiinin aiheuttama T-soluaktivaatio, tulehdus ja kudosvaurio vähenivät merkittävästi.

Käsittely gliadiininanohiukkasilla aiheutti myös sen, että immunologiseen toleranssiin liittyvien geenien ilmentyminen aktivoitui.

– Nämä havainnot tukevat ajatusta, että saattaa olla mahdollista uudelleen ohjelmoida immuunijärjestelmä keliakiapotilailla ja ohjeistaa T-lymfosyyttejä sietämään gluteenia, Freitag toteaa.

Jos keliakiapotilaat voidaan jatkotutkimuksissa siedättää gluteenille, voi nanohiukkashoito johtaa keliakian paranemiseen.

Potilaat voivat siten pystyä syömään jälleen normaalia ruokaa ilman haitallisia seurauksia.

Tulokset on

gastroenterologian alan korkeatasoisessa julkaisusarjassa Gastroenterology.

Tulosten perusteella on Yhdysvalloissa tehty alustavat kliiniset tutkimukset keliakiapotilailla. Ne esiteltiin United European Gastroenterology -viikolla 2019 Barcelonassa.

Tulosten mukaan keliakiapotilaiden nanohiukkashoito vaimentaa tai vähentää tulehdusta aiheuttavia gliadiinispesifisiä T-soluja veressä.

Kaikkia syitä keliakian taustalla ei vielä tunneta.

– Geneettinen alttius taudille on 30–40 prosentilla väestöstä, mutta kaikille tautia ei kehity, Tobias Freitag kertoo.

Keliakiaa sairastaa koko maailman väestöstä 0,3–2,4 prosenttia ja Suomessa noin 2 prosenttia. Keliakiapotilailla on tyypillisesti suolistovaivoja, ripulia ja vatsanväänteitä, mutta usein henkilöt ovat oireettomia tai tietämättömiä taudistaan.

Projekti toteutettiin Helsingin yliopistossa yhteistyössä Cour Pharmaceutical Development -yrityksen kanssa.

Nanohiukkaskonsepti on sittemmin lisensoitu kansainväliselle Takeda-yritykselle.

Lue myös:

...

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti?

saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.