On vaarana, että valmistelussa keskitytään liikaa rakenteisiin ja unohdetaan, että uudistusta tehdään henkilöstölle ja asiakkaille. Huonosti johdettuna uudistus voi ajaa työvoimapulan katastrofiksi. Luottamushenkilöt joutuvat tekemään vaikeita henkilö- ja arvovalintoja nopealla aikataululla. On tärkeää, että aluevaalien aktiviisuus nousee tarpeeksi korkeaksi, jotta päättäjillä on legitimiteetti, kertoo KTT, viestintä- ja arvokonsultti Jukka Saksin toteuttama selvitys.

Johtamista tulisi ajatella palvelutehtävänä

Hyvinvointialueiden johtamis- ja esihenkilötehtäviin tulisi Saksin mukaan valita vain heitä, jotka haluavat kantaa vastuuta, ratkoa ongelmia yhdessä tiimin kanssa ja auttaa kaikin keinoin johdettavia onnistumaan.

Johtamista tulisi ajatella palvelutehtävänä, jossa yhdessä laaditut arvot, avoin dialogi ja osallistaminen ovat keskeisiä työkaluja. Soten ja pelastustoimen johtamiskulttuurit tarvitsevat uudistamista. Se edellyttää rohkeutta tehdä henkilövaihdoksia hyvinvointialueiden johdossa ja esihenkilöissä.

Hyvinvointialueuudistuksella korkeat viestinnän odotukset

Vastuu uudistuksen ison kuvan viestinnästä on maan hallituksella ja vastuuministerillä. Poliittinen viesti ei kohtaa arjen realiteetteja valmistelevissa organisaatioissa. Politiikkojen taholta on annettu ymmärtää, että asiakkaat pääsevät jatkossa seitsemässä päivässä lääkäriin ja vaatimus koskettaa kaikkia soten ammattiryhmiä.

Sote-toimijoiden mukaan tavoite on kaukana todellisuudesta. Ristiriitainen viesti voi lisätä alueiden henkilöstön paineita ja pahimmillaan vahvistaa työntekijäpulaa.

Uudistuksella ei ole kaikkialla alueellisia keulakuvia. Tarvitaan kasvollisia johtajia, jotka luovat epävarmuuksien sijaan suuntaa, rauhallisuutta ja luottamusta. Samaan aikaan on kyettävä viestimään, että osa muutoksista kestää kauan.

Viestintää tarvitaan kaikissa johtaja- ja esihenkilörooleissa

Hyvinvointialueiden on varauduttava asiakaspalauteryöppyihin, kun palvelut siirtyvät sinne kunnilta. Kommunikointi asiakkaiden ja yksityisten palveluntuottajien kanssa täytyy resursoida ja tiedottaa palveluista mahdollisimman proaktiivisesti.

Vaikka moni alueille siirtyvä esihenkilö pitää viestintää tärkeänä, on heillä tunne, että keskeneräisyydestä viestiminen on haastavaa. Ylin johto pohtii laajempia kokonaisuuksia, esimerkiksi taloutta, yhteistyötä ja prosesseja. Ne eivät välttämättä kiinnosta työntekijöitä tai asiakkaita. Onkin tärkeää kytkeä sisäinen ja ulkoinen viestintä kulloiseenkin johtamisrooliin ja keskeiseen viestin kohderyhmään.

Valtuustoon nouseva some-vaikuttaja voi uudistaa päätöksenteon viestintää

Puolueiden tai valitsijayhdistysten pitäisi löytää ehdokkaita, jotka ovat tunnettuja koko maakunnassa. Valtuustotyö ei voi olla palkkiovirka, vaan sinne tarvitaan uudistushalukkuutta, alueen tuntemusta, sote-osaamista ja ymmärrystä pelastusalasta.

Valtuustoon saattaa nousta esimerkiksi paikallinen some-vaikuttaja, joka osaa hyödyntää mediaa taitavasti. Se voi tuoda uusia tuulia myös päätöksentekoon liittyvään viestintään.

Sotessa ja pelastustoimessa on vahvasti professioihin tukeutuva kulttuuri. Tarvitaan korkean tason luottamushenkilöjoukko, että se kykenee haastamaan professioiden toimintamallit. Ilman haastamista alue ei uudistu.

Arvoista kumpuavat palvelulupaukset henkilöstölle ja asiakkaille

Saksin selvityksen johtopäätöksissä aluevaltuustojen olisi tärkeä määritellä palvelulupaukset henkilöstölle ja asiakkaille, joissa ydin on henkilöstön hyvinvointi ja asiakaslähtöisyys. Operatiivisen johdon tulisi sitoutua lupausten lunastamiseen ja osallistaa henkilöstö ja yhteistyökumppanit niiden jatkokehittämiseen.

Lupausten taustalle tarvitaan yhteisesti laaditut arvot, joiden ohjaava vaikutus tulee olemaan vaikeissa päätöksissä suurempi kuin koskaan.

Hyvinvointialueen johtajuuden elementit

Selvityksen perusteella Saksi suosittelee hyvinvointialueita rakentamaan johtajuutensa kuudesta elementistä. Erityisen tärkeänä ovat arvot, joiden tulisi ohjata arjen tekemistä kaikilla organisaation tasoilla.

Hyvinvointialueet tarvitsevat yhteiskunnan luottamuksen ja se onnistuu vain dialogin kautta. Toimintakulttuurin tulisi pohjautua ajatukseen, että johtaminen on palvelutehtävä ja henkilöstön hyvinvointi keskeinen tavoite. Vastuullisuus tulee esiin taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien teemojen kautta.

Selvitys muotoutui omien havaintojen ja 35 haastattelun kautta

Selvitys pohjautuu Saksin haastatteluaineistoon, jonka hän yhdisti omiin havaintoihinsa ja kokemuksiinsa sote-sektorin johtamisen, viestinnän ja arvotyön valmennuksista vuosien ajalta. Saksi haastatteli syksyllä 2021 yhteensä 35 hyvinvointialueiden valmistelijoita, virkamiesjohtoa, sote-johtoa, esihenkilöitä ja henkilöstöä soten eri sektoreilta, pelastusjohtoa, tukipalveluyrityksen johtoa, kuntapäättäjiä, sekä valvovaa viranomaista.

Selvityksellä ei ollut toimeksiantajaa, vaan Saksi toteutti sen luodakseen parempaa kokonaiskuvaa tilanteesta, sekä vahvistaakseen kykyään tukea sotea ja pelastustointa muutoksessa.

”Toivon selvityksen olevan myös keskustelunavaus,” Saksi sanoo tiedotteessa.

Lue seuraavaksi: