Tuore selvitys ehdottaa kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuskeskuksen perustamista Suomeen.

Keskuksen tavoitteena on tukea väestön hyvinvoinnin parantamista ja yhteiskunnan taloudellisesti kestävää kehitystä sekä varmistaa sote-palveluiden suuntaaminen kustannusvaikuttavasti.

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon selvityksessä on kartoitettu sote-palveluiden vaikuttavuustoiminnan nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita Suomessa.

Selvityksen johtopäätös oli, että Suomeen tulisi perustaa uusi sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuskeskus. Selvityksen mukaan sitä tarvitaan tukemaan sote-alueita palveluiden vaikuttavuuden arvioinnissa ja kehittämisessä sekä tukemaan päätöksentekoa ja kehittämistä.

Selvityksen perusteella kansallisissa rekistereissä on jo nyt paljon tietoa, jonka avulla sote-palveluiden vaikutuksista asiakkaiden terveyteen tai hyvinvointiin saataisiin tietoa, mutta sitä ei juurikaan hyödynnetä.

”Tarve kansalliselle vaikuttavuuskeskukselle on tullut esiin kiistattomasti asiantuntijaryhmien sekä sidosryhmien tapaamisissa. Asiantuntijat ja päättäjät ovat korostaneet nykyisten tietolähteiden olevan vajaakäytöllä sote-palveluiden arvioinnissa, mutta myös parhaiden käytäntöjen jakamisessa”, toteaa selvitystyötä tukeneiden asiantuntijaryhmien puheenjohtaja Timo Seppälä tiedotteessa.

Selvityksessä ehdotetaan kansallisen sote-vaikuttavuuskeskuksen käynnistämistä tulevien hyvinvointialueiden yhteistyönä. Yksi hyvinvointialueista vastaisi toiminnan kansallisesta koordinaatiosta. Toiminnan painopiste olisi alueellisessa sote-palveluiden kehittämisessä.

Keskuksen toiminta edellyttäisi tiivistä yhteistyötä erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa, jotta laaturekistereitä ja muita kansallisia rekistereitä voitaisiin hyödyntää tehokkaasti ja kansalliset kehittämislinjaukset tehdä yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Myös muita kansallisia tietovarantoja, kuten Kelan ja Tilastokeskuksen tietoja, tulisi hyödyntää keskuksen toiminnassa.

Selvitystyöryhmä ehdottaa, että vaikuttavuuskeskus käynnistetään keskuksen omistajien ja valtion yhteisrahoituksella. Alussa vaikuttavuuskeskuksen kustannusarvio on kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Vakiintumisvaiheen jälkeen omistajat ja keskuksen palveluiden käyttäjät rahoittaisivat toiminnan.