Valtioneuvoston teettämä riippumaton selvitys maan johdon ja viranomaisten toimista koronapandemian alkuvaiheessa on valmistunut. Onnettomuustutkintakeskuksen alaisuudessa toiminut selvitysryhmä havaitsi puutteita koronatoimien johtotavassa sekä esimerkiksi vuorovaikutuksessa valtion keskushallinnossa ja hallinnon, alueiden ja kuntien välillä.

Tutkimusryhmä antaa 12 turvallisuussuositusta, joista keskeisimmät koskevat valtion kriisijohtamisjärjestelmän, tiedonkulun sekä varautumisen kehittämistä.

Selvityksen mukaan valtion kriisijohtamismalli ei ollut toimiva eikä hallinnossa tai maan johdossa ”niin sisäistetty, että sitä olisi saatu noudatettua”.

– [Koronatoimien] johtamista ei organisoitu yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvatun johtamismallin mukaisesti, mistä aiheutui joitakin ongelmia. Mallia kannattaa kehittää saatujen kokemusten perusteella, sanoo tutkintaryhmän johtaja, johtava tutkija Kai Valonen Otkesin tiedotteessa.

Hallituksen ja ministeriöiden neuvottelussa helmikuun 2020 lopussa sovittiin perustettavaksi COVID-19-koordinaatioryhmä, joka koostui vastuuministeriöiden ja sisäministeriön kansliapäälliköistä sekä mainittujen ministeriöiden valmiuspäälliköistä. Koordinaatioryhmää johti pääministerin valtiosihteeri ja sen sihteerinä toimi valtioneuvoston turvallisuusjohtaja. Pysyvänä asiantuntijajäsenenä olivat myös valtioneuvoston viestintäjohtaja sekä THL:n asiantuntija.

– COVID19-koordinaatioryhmän perustaminen ja asioiden organisointi aiheutti epäselvyyttä, koska perustaminen poikkesi valtion kriisijohtamisen toimintamallista, selvityksessä todetaan.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategien mukaisessa mallissa keskeisiä toimijoita ovat toimivaltainen ministeriö, valtioneuvoston tilannekeskus, valmiuspäällikkökokous, kansliapäällikkökokous ja hieman etäämpänä Turvallisuuskomitea.

Myös puolustushallinto ilmaisi heti halunsa liittyä COVID19-koordinaatioryhmään, mutta selvityksen mukaan se pääsi mukaan vasta maaliskuun lopussa kun ryhmään kutsuttiin edustajat kaikista ministeriöistä.

Suunnitellusta toimintamallista poikkeamisesta ei tehty varsinaista päätöstä, vaan ”tilanne ajautui siihen”, Valonen kertoi infotilaisuudessa. Osin tähän oli syynä se, että strategian mukaista johtamismallia ei pidetty sopivana pandemiatilanteessa.

Koordinaatioryhmän tehtävänä oli paitsi yhteensovittaa ja koordinoida valtioneuvostotasoisia toimenpiteitä covid-19-tilanteessa myös valmistella asioita hallituksen linjattavaksi. Tämä ei toteutunut vaaditulla tavalla.

– Toimijuudesta oli kuitenkin epäselvyyksiä ja poikkihallinnollisuus jäi puutteelliseksi. Hallitus joutui tekemään yksityiskohtaista valmistelua neuvotteluissaan, koska se ei saanut riittäviä esityksiä, selvityksessä todetaan.

Ongelmaan liittyen tutkijaryhmä esittää seuraavan suosituksen:

– Valtioneuvoston kanslia huolehtii kriisijohtamismallin uudistamisesta sellaiseksi, että sitä voidaan ja osataan soveltaa tulevissa kriiseissä. Mallin tulee varmistaa, että avoin, ennakoiva ja riittävä yhteistoiminta, valmistelu ja johtaminen käynnistyvät ajoissa. Lisäksi tarvitaan ennakkoon suunniteltu, päätoiminen taho, joka huolehtii, että asioita valmistellaan, toimeenpannaan ja seurataan aktiivisesti. Viestinnän johdon ja vastuiden pitää olla selkeät ja sellaiset, että poliittiset päätökset ja asiantuntijanäkemykset erottuvat toisistaan.

Tiedonkulkuongelmien vuoksi tutkintaryhmä suosittaa, että valtionhallinnon, alueiden ja kuntien välille rakennetaan tietojenvaihdon toimintamalli. Ajatus on, että tilannekuvaa saadaan kerättyä ja jaettua ja voidaan kommunikoida päätöksistä ja suunnitelluista toimenpiteistä.

Yleisesti Suomessa oli selvityksen mukaan valmiudet nopeisiin päätöksiin sekä rajoitus- ja muihin toimiin. Toimiin ryhtymiseen ja toimijuuden havaitsemiseen liittyi kuitenkin joitakin ongelmia, yhtenä ”kipukohtana” rajaliikenteen hallinta, kuten julkisuudessa on tuotu esiin jo aiemmin.

Rajaliikenteen osalta ryhmä suosittaa seuraavaa: ”Sisäministeriö huolehtii, että rajanylityspaikkojen toimintaan sekä rajaliikenteen hallittuun rajoittamiseen, terveystarkastuksiin ja kontrollointiin kriisitilanteessa laaditaan kattava eri näkökulmat huomioon ottava poikkihallinnollinen suunnitelma”.

Toimenpiteet painottuivat pandemian alkuaikana epidemian hallintaan, mutta pian oli selvää, että päätöksentekoon vaikuttivat monet muutkin asiat. Rajoitustoimien jatkuessa havaittiin esimerkiksi, että rajoitusten haitalliset vaikutukset kohdistuivat jo entuudestaan heikommassa asemassa oleviin.

Tähän liittyy seuraava tutkijaryhmän suositus: ”Sosiaali- ja terveysministeriö huolehtii, että sosiaali- ja terveydenhuolto kykenee tunnistamaan suurten ihmisjoukkojen avun tarpeen erilaisissa laajoissa kriiseissä ja vastaamaan tähän tarpeeseen koordinoidusti ihmisen asuin- tai hoitopaikasta riippumatta”.

Kesällä 2020 tilanne helpotti toimenpiteiden ja viruksen epidemiologisen kausivaihtelun myötä, jolloin rajoituksia voitiin purkaa. Tähän tilanteeseen kuitenkin tuudittauduttiin hallinnossa liikaa.

”Syksyllä odotettavissa olevaan toiseen aaltoon ei valmistauduttu riittävästi. Pitkittyvässä kriisissä tarvitaan jatkuvaa ennakoivaa valmistelua”, selvitysryhmä toteaa.

Kriisijohtamista selvitettiin turvallisuustutkinnan menetelmin. Tutkintaryhmä on systemaattisesti käynyt läpi koronakriisin alkuvaiheen johtamista, julkishallinnon ja muiden toimijoiden havahtumista tilanteeseen, tehtyjä toimenpiteitä, tiedonkulkua eri toimijoiden välillä, varautumista, tilanteessa sovellettuja säädöksiä sekä kansalaisten turvallisuuteen vaikuttanutta viestintää. Ryhmä on ollut yhteydessä yli 80 organisaatioon ja kuullut noin 150 henkilöä.