Oulun yliopisto osallistuu laajaan kansainväliseen tutkimushankkeeseen, joka selvittää muun muassa tekoälyn ja tietokonemallinnuksen avulla välilevyrappeuman merkitystä alaselkäkivussa.

Euroopan komission rahoituksella hankkeeseen palkataan varhaisvaiheen tutkijoita, jotka koulutetaan soveltamaan hankkeessa oppimaansa myös muihin kansansairauksiin.

Tämänhetkisen käsityksen mukaan alaselkäkipu on monimutkainen kokonaisuus, jossa biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat kivun kokemukseen ja siitä aiheutuvaan haittaan. Välilevyrappeuma selittää osan alaselkäkivusta, mutta myös oireettomilla ihmisillä on todettu välilevyrappeumaa.

– Nykymenetelmillä ei voida luotettavasti arvioida, mitkä kuvantamislöydökset ovat kunkin selkäpotilaan oireiden taustalla. Tutkimushanke on merkittävä, sillä siinä ensimmäistä kertaa yritetään ratkaista alaselkäkivun mysteeriä useilla erilaisilla tieteellisillä menetelmillä, professori Jaro Karppinen Oulun yliopistosta sanoo tiedotteessa.

Tutkimushanke on saanut Euroopan komission Research Executive Agencyn (REA) lähes neljän miljoonan euron rahoituksen, jolla palkataan 15 varhaisvaiheen tutkijaa Innovative Training Networks (ITN) Marie Skłodowska-Curie -ohjelmasta. Oulun yliopistosta hankkeeseen osallistuvat Jaro Karppisen ja Simo Saarakkalan tutkimusryhmät. Oulun yliopiston osuus rahoituksesta on runsaat 561 000 euroa, ja sillä palkataan kaksi varhaisen vaiheen tutkijaa.

– Tällä haavaa esimerkiksi lannerangan magneettikuvien tulkinta pohjautuu lääkärin tekemään visuaaliseen ja subjektiiviseen arviointiin. Tekoälypohjaisilla menetelmillä voidaan yhdenmukaistaa arvioita ja helpottaa lääkäreiden työtä. Lisäksi niillä voidaan todennäköisesti löytää sellaisia kipuun yhteydessä olevia kuvantamislöydöksiä tai muita aineistoissa olevia riippuvuuksia, joita ihmisen on hankala havaita, Simo Saarakkala sanoo tiedotteessa.

Tutkimus on vahvasti monitieteinen. Siinä hyödynnetään biomekaanista tietokonemallinnusta, genetiikkaa, solu- ja kudosviljelyä, bioinformatiikkaa ja tekoälypohjaista lannerangan kuvien analysointia. Laaja väestöpohjainen aineisto on muun muassa Pohjois-Suomen syntymäkohorteissa kerättyä. Sekä vuoden 1966 että vuoden 1986 kohortissa on tehty runsaasti lannerangan kuvantamistutkimuksia.

Nelivuotinen hanke on aloitettu marraskuussa.