Torstaina päättynyt valtion ensi vuoden talousarvion budjettiriihi poiki ilmasto- ja työllisyysratkaisujen lomassa joukon terveydenhuoltoonkin vaikuttavia päätöksiä.

Ne ovat toki alustavia, sillä riihessä laadittu talousarvioesitys käsitellään valtioneuvostossa 27. syyskuuta ja sen jälkeen eduskunnassa jouluun mennessä.

Hallituksen esitys vuoden 2022 talousarvioksi julkaistaan budjetti.vm.fi-sivustolla vasta syyskuisen hallituksen kokouksen jälkeen, joten tässä jutussa esitetyt poiminnat sote-sektoriin liittyvistä budjettiriihen päätöksistä ovat peräisin pääosin valtiovarainministeriön tiedotteesta.

Paljon odotettuihin ratkaisuihin kuuluu se, että budjettiriihessä osoitettiin lisärahaa hoitotakuun tiukennuksen toteuttamiseksi. Hoitotakuu liittyy hoitoon pääsyyn kiireettömissä tapauksissa. Uusi lainsäädäntö on nopeuttamassa sitä nykyisestä kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään.

Hallitus linjasi antavansa hoitotakuuta koskevan lokakuun 2021 loppuun mennessä.

Hoitotakuun toteutusta varten vuodelle 2023 tehtiin vuoden 2022 budjettiin 50 miljoonan euron kehysvaraus julkisen talouden suunnitelmaan jo sisältyvän 45miljoonan euron rahoituksen lisäksi. Rahoitus kokonaisuudessaan ratkaistaan vuosien 2023-2026 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä, valtiovarainministeriö tiedotti.

Jos terveyskeskus tai sairaala ei voi tarjota hoitoa säädetyssä ajassa, niiden on hankittava se muualta, esimerkiksi yksityiseltä puolelta. Hyvinvointialan yrityksiä edustava Hali ry oli syystä tyytyväinen ratkaisusta.

”Hoitotakuu on säädettävä voimaan sote-uudistuksen yhteydessä vuoden 2023 alusta. Asiaa on turha pitkittää. Yksityiset palveluntuottajat pitää ottaa vahvasti mukaan hoitovelan purkuun palveluseteleitä, ostopalveluja ja Kela-korvauksia hyödyntämällä”, Hali ry:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas kommentoi tiedotteessa.

Hali ry kiitteli myös budjettiriihen päätöstä käynnistää ohjelma sote-alan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi.

”Osana pakettia pitäisi harkita myös hoitajamitoituksen voimaantulon lykkäämistä”, Rajakangas ehdottaa.

Hän kehui lisäksi riihen päätöstä, jolla hoiva- ja kotipalveluille kokeillaan tavallista suurempaa kotitalousvähennystä.

Kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutusten arvioimiseksi käynnistetään kaksivuotinen kokeilu, jossa kotitalousvähennyksen kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een.

”Jatkovalmistelussa vähennyksen piiriin tulisi ottaa myös kotona tehtävä lääkinnällinen kuntoutus sekä etäyhteyksin kotiin tarjotut palvelut”, Rajakangas sanoo.

Koronavirustilanteen terveysturvallisuuden menot alenevat viime vuoden noin 1,7 miljardia euroa, tiedotti valtiovarainministeriö. Tarkemmat tiedot puuttuvat.

VM:n budjettiriiheen tuomassa suunnitelmassa valtionavustus julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19-kustannuksiin oli kaksi-vuotinen siirtomääräraha eli vuonna 2020 se oli noin kaksi miljardia euroa, tänä vuonna noin 1,6 miljardia euroa ja ehdotuksen mukaan ensi vuonna nolla euroa.

Budjettiriihi teki kuitenkin alustavan päätöksen, että vuodelle 2022 kohdistuu koronavirustilanteeseen liittyviä määräaikaisia määrärahoja edelleen noin 0,4 miljardia euroa, muun muassa vuoden 2020 lisätalousarvioiden heijastusvaikutuksina.

Kuntaliitto ei ole tyytyväinen budjettiriihen antiin. Sen mukaan riihipäätösten seurauksena kuntatalous heikkenee selvästi ensi vuonna. Koronan aiheuttamat terveysturvallisuuden kustannukset, hoito- ja palveluvelka sekä uudet ja laajenevat tehtävät uhkaavat liiton mukaan jäädä kompensoimatta.

”Budjettiriihen päätösten perusteella näyttää selvältä, että kuntien rahoitus ei seuraa tehtävien laajentumista ja kustannuskehitystä. Lisäpainetta kuntien talouteen tuovat koronatestaukset ja jäljittäminen sekä sote-uudistukseen valmistautuminen”, sanoo toimitusjohtaja Minna Karhunen tiedotteessa.

Tässä poimintoja muista budjettiriihen päätöksistä, joilla voi olla heijastuksia terveyteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan:

* Tupakkaveroa korotetaan 117 miljoonalla eurolla kahden vuoden aikana.

* Käynnistetään valmistelu, joka tähtää terveysperusteisen veron käyttöönottoon. Ensi vaiheessa muutetaan virvoitusjuomaveroa terveysperusteiseen suuntaan siten, että muutokset tulevat voimaan vuonna 2023. Toisessa vaiheessa valmistellaan veromalli, jolla terveysperusteisen veron veropohjaa laajennetaan terveysperusteisesti myös muihin tuoteryhmiin.

* Sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun sekä hoitoon pääsyn nopeuttamiseen 125 miljoonaa euroa EU:n elpymisrahoista.

* Työkyvyn tuen palveluihin sekä mielenterveyttä ja työkykyä vahvistaviin toimiin kohdennetaan EU:n elpymisrahaa yhdeksän miljoonaa euroa.

* Hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoituksesta noin 0,9 miljardia euroa kohdentuu maksettavaksi jo joulukuussa 2022. Lisäksi vuoden 2022 menotasoa nostavat muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen muutoskustannukset (0,2 miljardia euroa).

* Suomen Akatemian rahoitus pysyi tämänvuotisella tasolla eli aiotut leikkaukset peruttiin. Sen tutkimushankevaltuus vuonna 2022 on 390,5 miljoonaa euroa, johon sisältyy budjettiriihessä päätetty 40 miljoonan euron lisävaltuus vuodelle 2022 sekä kestävän kasvun ohjelman mukainen 40,5 miljoonan euron lisäys valtuuteen.

* Business Finlandille ehdotettiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen 573 miljoonan euron avustusvaltuutta, jossa on lisäystä 236 miljoonaa euroa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon nähden. Tällä saattaa olla merkitystä esimerkiksi terveysteknologian innovaatioille.