Sosiaalifarmasian professori Marja Airaksinen vaati helmikuussa hoivakotikriisin aikaan Mediuutisissa ”jotain rotia” ikäihmisten lääkehoitoon kotihoidossa, asumisyksiköissä ja hoitokodeissa. Meno on ollut holtitonta, hän sanoi.

Airaksisen mukaan ikäihmisten lääkehoito hoiva-asumisessa on huonosti koordinoitua ja pitkälti lähihoitajien varassa. Potilaiden lääkelistat ovat monesti ajastaan jäljessä, mutta kuka ne tarkistaisi ja päivittäisi? Lääkehoidosta vastaava lääkäri tapaa potilaitaan harvoin, jos ollenkaan.

Hoivakotikriisin laineet laantuivat julkisuudessa kevään mittaan, mutta muuttiko se mitään? Muutti paljonkin.

– Se oikeastaan pysäytti koko sote-uudistuksen maaliskuussa. Todettiin, ettei hoivapuolella voida enää mennä niin vahvasti kaupallisten intressien mukaan, että potilaan hoito jää kakkoseksi, Airaksinen sanoo.

Muitakin seurauksia on ollut. Valvira ei esimerkiksi enää luota yhtä paljon hoiva-asumispalvelujen omavalvontaan kuin aikaisemmin.

Airaksinen menisi vielä pidemmälle.

– Omavalvontaan on syytä saada lakeihin ja säädöksiin kirjatut kriteerit.

Aloitteen teki eläinlääketieteellisen väki, sillä myös eläinlääkinnässä tehdään hoitovirheitä.

Kriisi nosti päivänvaloon, että hoivakotien arjessa kaivataan tukea lääkitysturvallisuudessa.

– Lähihoitajille on delegoitu paljon sellaista työtä, missä pitäisi olla katsomassa perään lääkärin tai muun sellaisen henkilön, kuten farmasistin, joka hallitsee ikäihmisten lääkehoitoja.

Tämän vuoksi Helsingin yliopiston kliinisen farmasian yksikkö, Valvira ja Keski-Uudenmaan sote haluavat, että hoivakotien tueksi rakennetaan kartta tai tarkistuslista asioista, joita pitää tehdä lääkehoidon turvallisuuden eteen.

Tätä kättä pidempää on tarkoitus saada aikaan proviisori Suvi Hakoisen tulevassa väitöstutkimuksessa.

Marja Airaksisen kesään kuuluu todella muutakin hyvää. Hänen yksikköönsä on tulossa Suomen historian ensimmäinen lääkitysturvallisuuden ja lääkehoidon vaikuttavuuden professori.

– Ajattelimme, että uusi professori keskittyisi terveydenhuollon menetelmäarviointiin ja hoitokäytäntöjen kehittämiseen lääkehoitojen riskienhallinnan näkökulmasta.

Akatemian rahoittaman professuurin takana on viisi tiedekuntaa, mutta aloitteen teki eläinlääketieteellisen väki, sillä myös eläinlääkinnässä tehdään hoitovirheitä.

Kyseessä on siis One Health -henkinen professuuri. One Health on kansainvälinen ihmisen ja eläinten yhteisen terveyden tutkimuksen verkosto.

Lue lisää Lääkitysturvallisuuden vaikuttaja -kampanjan raatilaisen ajatuksia:

Charlotta Sandler: "Teemme tässä nyt jotain ihan uutta" (Mediuutiset 26.4.2019)

Päivi Ruokokoski: Turvallisen lääkityksen uudet ideat jakoon, kiitos! (Mediuutiset 22.3.2019)

Juha Puustinen: Tekoäly voi auttaa kohdentamaan kotihoidon lääkearvioinnit oikein (Mediuutiset 8.3.2019)

Lotta Schepel: Hus suitsii urakalla sairaaloiden lääkityspoikkeamia (Mediuutiset 24.5.2019)

Heidi Tahvanainen: Uusi hallitus saa perinnöksi lääkeasioiden tiekartan – "Rationaalisen lääkehoidon kehittämiselle on tilausta” (Mediuutiset 28.5.2019)

Maiju Welling: "Lääkitysvahinkoja ajatellaan liikaa epäonnistumisina" (Mediuutiset 7.6.2019)