Uumajan yliopistosairaala näyttää epäonnistuneen pahan kerran perinnöllistä rintasyöpäriskiä kantavien naisten rinnanpoistoleikkauksissa.

Ruotsissa epäillään, että osalta sairaalan potilaista rinnat on poistettu väärin eli vain osittain, mikä ei vähennä odotetusti rintasyövän riskiä.

Satakunta naista joudutaan nyt tarkastamaan ja mahdollisesti leikkaamaan uudelleen.

Asia on herättänyt naapurimaassa kohua, sillä kyse on naisista, joilla on perintötekijöidensä vuoksi 80 prosentin riski saada rintasyöpä.

Sjunderbyn sairaalassa tarkastuskierros ehdittiin jo tekemään. Kolmestakymmenestä katsastetusta naisesta kymmenen joutuu uusintaleikkaukseen, kertoi ylilääkäri Olafur Jakobsson SVT:n uutisille.

Epäilyt vääränlaisista leikkausrutiineista heräsivät, kun yksi rintansa poistattaneista naisista sairastui rintasyöpään.

Norrbottenin alue on tehnyt naisen tapauksesta Lex Maria -ilmoituksen eli ilmoituksen hoitovirhe-epäilystä. Siinä kerrotaan, että nainen oli jopa kutsuttu mammografiaan, minkä ei pitäisi olla tarpeen rinnanpoiston jälkeen.

Hyksin rintarauhaskirurgian yksikön osastonylilääkäri Marjut Leidenius muistuttaa, että rintojen poisto ei poista rintasyövän riskiä kokonaan mutta vähentää sitä 90 prosenttia.

– Leikkauksen jälkeen rintasyövälle altistavaa geenivirhettä kantavan naisen riski sairastua rintasyöpään on kuitenkin selvästi alhaisempi kuin keskivertonaisen, jolla riskigeeniä ei ole, hän sanoo.

Jäljellä olevaan riskiin vaikuttaa leikkaustekniikka.

– Meillä Hyksissä rintakudos pyritään poistamaan mahdollisimman tarkkaan, Leidenius sanoo.

Suomessa riskiä vähentäviä rinnan poistoja tekevät kaikki yliopistosairaalat.

Suomen Rintasyöpäryhmä ei ole antanut hoitosuositusta siitä, kuinka paljon rintakudosta on poistettava rinnanpoiston yhteydessä.

– On pidetty itsestään selvänä, että rintakudos poistetaan mahdollisimman tarkkaan, oli sitten kyseessä riskiä vähentävä tai todetun syövän vuoksi tehtävä rinnan poisto, Leidenius sanoo.

Hän on kuullut, että joissain muissa maissa rintakudosta jätetään leikkauksessa tarkoituksella jäljelle paremman esteettisen tuloksen ja vähäisemmän komplikaatioriskin vuoksi.

– Hyksissä on sellainen politiikka, että jos dekolteen alue näyttää häiritsevän tyhjältä, voidaan harkita rasvan siirtämistä sinne muualta kehosta.

Rinnan poisto ei takaa täydellistä suojaa rintasyöpää vastaan, koska rintaa ei käytännössä voi poistaa kokonaan, Leidenius kertoo.

Rinta jatkuu muun muassa lähelle solisluuta sekä kainalon päälle. Puolella naisista on rintakudosta myös rinnanaluspoimun rajalla.

– Myös rintakudoksen ja ihonalaiskudoksen väli on veteen piirretty viiva eli reuna-alueille ja ihon alle voi jäädä pieniä muruja rintakudosta, vaikka sitä poistettaisiin mahdollisimman tarkkaan.

Ruotsissa osa Uumajan rinnanpoistojen ongelmista liittyy ilmeisesti siihen, että leikkauksia ovat tehneet plastiikkakirurgit ilman riittävää syöpäasiantuntemusta.

Tällaisen vaikutelman saa Västerbottenin terveysjohtajan Jonas Claessonin medialle antamasta lausunnosta.

Leideniuksen mukaan Hyksissä ei ole tätä ongelmaa.

– Riskiä vähentäviä rinnan poistoja tekevät meillä rintasyöpäkirurgit, joista muutamalla on plastiikkakirurgian spesialiteetti.

Leidenius ei tiedä, kuinka paljon Suomessa tehdään riskiä vähentäviä rinnanpoistoja. Hyksissä leikkauksia on tehty 15 vuotta, ja ne ovat viime vuosina lisääntyneet.

– Geenivirheitä ja niiden kantajia pystytään nykyisin tunnistamaan enemmän kuin ennen.

Testausmenetelmät ovat niin paljon parantuneet, että yli kymmenen vuotta sitten tehdyt geenitestit kannattaa riskiryhmillä uusia.

***

Mediuutiset 9/2017 kertoi 6.3. Ruotsissa rinnanpoistoleikkauksiin liittyvästä laatuongelmasta: rintarauhaskudosta ei ole poistettu riittävän tarkasti.

Ongelman syyksi arveltiin, että leikkauksia ovat tehneet plastiikkakirurgit ilman riittävää syöpäasiantuntemusta.

Jutun mukaan Hyksissä tätä ongelmaa ei ole, sillä riskiä vähentäviä rinnan poistoja tekevät rintasyöpäkirurgit, joista muutamalla on plastiikkakirurgin spesialiteetti.

Uutinen antaa virheellisen kuvan rintasyöpäkirurgien koulutuksesta ja pätevyydestä Suomessa.

Suomessa ei ole toistaiseksi koskaan ollut erikoisalaa tai erikoispätevyyttä nimeltään rintasyöpäkirurgia. Suomessa ei ole myöskään erillistä syöpäkirurgian erikoisalaa.

Vuosituhannen vaihteeseen asti kaikkien kirurgien pääspesialiteettiin, kirurgian erikoislääkäritutkintoon, kuului rintasyövän leikkaushoito.

Koulutusuudistuksen jälkeen rintasyövän leikkaushoito on kuulunut yleiskirurgian ja plastiikkakirurgian koulutusohjelmiin.

Näin ollen kaikki Suomessa koulutuksen saaneet plastiikkakirurgit ovat saaneet koulutuksen rintasyövän leikkaushoitoon ja rinnanpoistoleikkauksiin.

Kaikki plastiikkakirurgit eivät työssään poista rintoja, mutta merkittävä osa rintasyöpäleikkauksista tehdään Suomessa plastiikkakirurgien toimesta.

Tämän lisäksi plastiikkakirurgit leikkaavat melanoomaa ja muita ihosyöpiä, pehmytkudossarkoomia sekä pään ja kaulan alueen syöpiä ja toimivat aktiivisesti yliopisto- ja keskussairaaloiden moniammatillisissa työryhmissä syöpäkirurgeina.

Tiina Jahkola

Puheenjohtaja

Suomen kirurgiyhdistyksen rintarauhaskirurgian sektio

Ilkka Kaartinen

Puheenjohtaja

Suomen Plastiikkakirurgiyhdistys – Chirurgi Plastici Fenniae ry

Catarina Svarvar

Erikoislääkäri, plastiikkakirurgi

Hyks Rintarauhaskirurgian yksikkö