Kuntaoikeuden tutkijatohtori Matti Muukkonen arvioi alustavasti, että Sanna Marinin (sd) hallituksen kanta ulkoistuksiin sote-uudistuksessa voi olla perustuslain vastainen.

Hallituksen esitys lähti lausuntokierrokselle juhannusviikolla. Esitys mahdollistaisi puuttumisen kuntien aiemmin tekemiin ulkoistuspäätöksiin kovalla kädellä.

– Alustava arvioni on, että tässä taas lyödään päätä seinään perustuslain kanssa. Lisäksi pilataan Suomen mainetta maariskin näkökulmasta, Muukkonen kirjoittaa Twitterissä.

STM:n pääsihteeri Päivi Salo totesi tiedotustilaisuudessa maanantaina, että viime kaudella nähtiin suuria kokonaisulkoistuksia, joiden avulla ikään kuin suojauduttiin tulevia maakuntia vastaan ja koeteltiin jo järjestelmän rajoja. Tästä syntyi tietty jännite ja oli jo varhain nähtävissä, että tämä tulee väistämättä nousemaan perustuslakikysymyksenä esiin. Sopimusten perustuslain mukaisuutta ei ole sellaisenaan vielä testattu missään.

Salon mukaan juridinen asetelma on ollut ”äärimmäisen haasteellinen”. Hän katsoo, että on ollut tarpeen kirkastaa, mitä järjestämisvastuu tarkoittaa ja miten ostopalveluja voidaan toteuttaa.

Esimerkiksi Meri-Lapissa sote-palveluita tarjoavan Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n tulevasta asemasta puhutaan esityksessä suorin sanoin: “alueen kuntien ja Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n kokonaisulkoistussopimus tulisi ehdotuksen mukaan suurella todennäköisyydellä mitätöitymään.”

Kyseessä on järjestely, josta kunnat ovat itsenäisesti päättäneet vuonna 2017. Sopimus solmittiin 15 vuodeksi Mehiläisen kanssa. Kuntien ja Mehiläisen yhteisyritys vastaa lähes puolesta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin toiminnoista.

– Ymmärretäänköhän edes mitä mitätöinti juridisesti tarkoittaa, Muukkonen ihmettelee.

STM:n hallitusneuvos Auli Valli-Lintu totesi maanantaina, että jos joku asia on valmistelijoita työllistänyt, se oli tämä asia. Hän huomautti, että hankintasopimusten mitättömyys on jo ehtinyt puhuttaa julkisuudessa. Ehdotuksessa säädettäisiin täsmällisemmin sote-maakunnan järjestämisvastuusta sekä tarkkarajaisemmin palvelujen hankkimisesta yksityisiltä palvelutuottajilta sekä vuokratyövoiman käytöstä.

Valmistelussa on Valli-Linnun mukaan tarkasteltu sitä, miten sopimuksiin voidaan perustellusti puuttua. Joissain ulkoistussopimuksissa toimivalta on siirretty niin, että julkisella vallalla ei enää ole käsissään järjestämisvastuuta, mikä olisi ongelmallista tulevien sote-maakuntien kannalta. Tältä osin olisi välttämätöntä voida puuttua tilanteeseen takautuvasti ja perusteet ovat Valli-Linnun mukaan painavat.

Voimaanpanolaissa säädettäisiin sellaisten sote-maakunnalle siirtyvien ostopalvelusopimusten mitättömyydestä, joissa olisi sovittu ehdotettujen järjestämisvastuuta ja ostopalveluja koskevien sote-järjestämislain säännösten vastaisesti, jos sopimusta ei voida muuttaa lainmukaiseksi. Mitättömyysriskin on arvioitu koskevan lähinnä laajoja kokonaisulkoistuksia.