Eläintautien tilanne on Suomessa pääosin hyvä, mutta uusia salmonellatartuntoja todettiin tuotantoeläintiloilla edellisvuotta enemmän, todetaan Ruokaviraston vuotta 2018 käsittelevässä Eläintaudit Suomessa -raportissa.

Uusia salmonellatartuntoja ilmaantui erityisen paljon nautakarjalla. Tartuntoja todettiin lypsy-, emolehmä- ja yhdistelmäkarjoissa sekä lihakarjakasvattamoissa.

Naudoilla todettiin ensimmäistä kertaa myös S. Kentucky -tyypin salmonella, joka on vastustuskykyinen useille antibiooteille. Huomionarvoista on, että tällaista moniresistenttiä salmonellabakteeria ei ole aiemmin todettu tuotantoeläimillä Suomessa.

Viime vuonna oli myös edellisvuotta enemmän nautatiloja, joilla todettiin Cryptosporidium parvum -alkueläintä. Se aiheuttaa tautia sekä naudoille että ihmisille.

Nautojen lisäksi myös ihmisillä todettujen tartuntojen määrä on ollut kasvussa. Vuonna 2018 kryptosporidioositapauksia todettiin ihmisillä poikkeuksellisen paljon Länsi-Suomessa.

Ihmisille ja naudoille tautia aiheuttavaa Cryptosporidium parvum -alkueläintä todettiin vuoden aikana kaikkiaan 97 nautatilalla.

Sioilla salmonellaa todettiin vähemmän kuin vuonna 2017, mutta sikatiloilla salmonella oli edelleen yleisempi kuin ennen vuotta 2017.

Siipikarjalla salmonellan esiintyvyys on pysynyt alhaisena.

Kaikkiaan uusia salmonellatartuntoja todettiin 36 tuotantoeläintilalla, mikä on selvästi edellisvuosia enemmän.

Ihmisten salmonellatartuntoja aiheuttavat Suomessa tavallisimmin S. Typhimurium ja S. Enteritidis. Tuotantoeläimillä yleisin ja pikkulinnuilla todettu salmonellatyyppi oli S. Typhimurium.

Viime vuonna S. Enteritidis todettiin viidessä nautakarjassa ja yhdessä sikalassa.

Tuotantoeläimillä havaituista tartunnoista huolimatta kotimaisen naudan, sian ja siipikarjan lihan ja kananmunien tuotantoketjussa salmonellaa esiintyy edelleen vähän; vuonna 2018 salmonellabakteerin esiintyvyys lihassa oli reilusti alle yksi prosentti.

Broilereilla todettiin viime vuonna vain vähän kampylobakteeritartuntoja.

Kampylobakteeri ja salmonella ovat yleisimmät ihmisillä todetut zoonoosien aiheuttajat Suomessa. Zoonoosit ovat tauteja, jotka voivat siirtyä eläimestä ihmiseen ja ihmisestä eläimeen.

– Ihmisten salmonellatartunnat ovat vähentyneet Suomessa kymmenen viime vuoden aikana selvästi. Kampylobakterioosi on sen sijaan lisääntynyt, mutta syytä ei tiedetä. Tarvitsemme vielä lisää tietoa kampylobakteerin aiheuttamien infektioiden lähteistä, jotta voimme torjua tartuntoja paremmin, sanoo THL:n tiedotteessa asiantuntijaeläinlääkäri Ruska Rimhanen-Finne.

Eläintautaudit Suomessa 2018 -raportin mukaan eläimissä ei ole eläintauteja, kuten klassista raivotautia, jotka olisivat vaaraksi myös ihmisille. Eläimillä ei myöskään ole todettu ihmisille vakavaa tautia aiheuttavaa luomistautia, nautatuberkuloosia tai Echinococcus multilocularis -loistartuntaa.

Lue myös: