Rokotusjärjestystä on pohdittu ja pohditaan kuumeisesti niin Suomessa kuin maailmallakin. Yksi keskeinen kysymys on, pitäisikö rokotusjärjestyksessä huomioida lääketieteellisten riskiryhmien lisäksi esimerkiksi tietyt ammattiryhmät tai maantieteelliset alueet.

Saksassa rokotusjärjestyksen aivan ensimmäinen prioriteettiryhmä on muodostettu vastaavilla perusteilla kuin Suomen rokotusjärjestyksen kärki, mutta seuraavana rokotettavissa toisessa ja kolmannessa prioriteettiryhmässä huomioidaan Saksassa iän ja terveydentilan lisäksi myös useita ammattiryhmiä.

Lisäksi esimerkiksi pakolaisten ja kodittomien asumisyksiköiden asukkaat ja henkilökunta kuuluvat toisena ja vaalivirkailijat kolmantena rokotettavaan ryhmään. Uusin rokotusjärjestys astui Saksassa voimaan viime viikolla.

Ensimmäisessä ryhmässä on rokotettu vanhuksia ja terveydenhuollon ammattilaisia

Saksassa ensimmäisenä rokotettavaan, niin kutsuttuun korkeimman prioriteetin ryhmään kuuluvat ikänsä puolesta yli 80-vuotiaat. Samaan prioriteettiryhmään kuuluvat myös hoivayksiköiden asiakkaat ja työntekijät, koronarokotteita säännöllisesti antava henkilökunta ja kotihoidon henkilökunta.

Kuten Suomessakin, myös Saksassa terveydenhuollon työntekijöistä ensimmäisenä rokotteen ovat saaneet ne, joiden riski altistua työssään koronavirukselle on suuri, eli esimerkiksi teho-osastojen ja ensiavun työntekijät. Korkeimman prioriteetin ryhmään kuuluvat Saksassa myös henkilöt, jotka työssään hoitavat ihmisiä, joille erittäin vakavan tai tappavan koronavirustaudin riski on erityisen suuri, eli esimerkiksi syöpä- tai elinsiirtopotilaita.

Toisessa ryhmässä rokotetaan esimerkiksi päiväkotien työntekijät

Toisena rokotettavaan, niin kutsuttuun korkean prioriteetin ryhmään kuuluvat yli 70-vuotiaat ja tiettyjen sairauksien vuoksi riskiryhmään kuuluvat. Tähän lasketaan osittain samat ja osittain eri sairaudet kuin Suomessa ryhmään 1 eli vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistaviksi luokitellut sairaudet tai tilat.

Sairaiden itsensä lisäksi toisena rokotettavaan ryhmään otetaan mukaan korkeintaan kaksi läheistä rokotettavilta, jotka eivät asu laitoksissa, mutta tarvitsevat hoitoa ja ovat yli 70-vuotiaita tai kuuluvat sairautensa tai vammansa vuoksi toisena rokotettavaan korkean prioriteetin riskiryhmään. Myös raskaana olevat voivat tässä vaiheessa nimetä korkeintaan kaksi lähikontaktihenkilöään rokotettaviksi.

Työnsä puolesta rokotuksen toisessa ryhmässä saavat vammaisia hoitavat ja terveydenhoitohenkilökunta, jolla on korkea tai kohonnut riski altistua koronavirukselle työssään. Käytännössä tämä tarkoittaa erityisestä lääkäreitä ja muuta potilaita säännöllisesti kohtaavaa henkilökuntaa sekä esimerkiksi verenluovutuspaikkojen ja koronatestauspisteiden työntekijöitä.

Myös lasten parissa esimerkiksi päiväkodeissa ja alakouluissa työskentelevät rokotetaan korkean prioriteetin ryhmässä, samoin julkisen terveydenhuollon työntekijät ja sairaaloiden toiminnan kannalta erityisen tärkeässä asemassa työskentelevät.

Samaan prioriteettiryhmään kuuluvat myös pakolaisten ja kodittomien asumisyksiköiden sekä turvakotien asukkaat ja työntekijät sekä tietyt riskiryhmien kanssa tekemisissä olevat sosiaalityöntekijät.

Korkealla prioriteetilla rokotetaan myös poliisit, joilla on esimerkiksi mielenosoituksissa korkea tartuntariski sekä sotilaat, jotka voivat joutua ulkomailla palvellessaan korkeaan tartuntariskiin.

Samaan prioriteettiryhmään kuuluvat myös henkilöt, jotka työskentelevät Saksan edustustoissa tai Saksan arkeologisen instituutin palveluksessa ulkomailla paikoissa, joissa terveydenhuolto on riittämätöntä. Samoin ulkomailla riittämättömän terveydenhuollon olosuhteissa esimerkiksi kriisien ehkäisemisen tai kehitysyhteistyön parissa järjestöissä työskenteleviä saksalaisia kuuluu tähän ryhmään.

Kolmannessa ryhmässä rokotetaan vaalivirkailijat ja ruokakaupan työntekijät

Kolmantena rokotettavaan niin sanottuun korotetun prioriteetin ryhmään kuuluvat yli 60-vuotiaat ja tiettyjen sairauksien vuoksi riskiryhmään kuuluvat. Sairaudet ovat osittain samoja kuin Suomen ryhmässä 2, johon kuuluvilla on vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus tai tila. Tässäkin tapauksessa Saksassa rokotetaan myös riskiryhmään kuuluvan henkilön korkeintaan kaksi lähikontaktihenkilöä.

Myös vaalitoimitsijat kuuluvat Saksassa kolmantena rokotettavaan ryhmään. Heidät nostettiin siihen uutena ryhmänä, kun järjestystä viime viikolla päivitettiin. Saksassa järjestetään parlamenttivaalit ensi syksynä 26. syyskuuta.

Työnsä puolesta kolmanteen ryhmään kuuluvat myös Saksan perustuslaissa määriteltyjen tärkeimpien päättävien elinten jäsenet. Näihin kuuluu parlamentin ja hallituksen lisäksi esimerkiksi liittovaltion perustuslakituomioistuin. Jäsenten lisäksi myös muussa erityisen tärkeässä tehtävässä kyseisissä elimissä tai esimerkiksi puolustusvoimissa, poliisissa, tullissa tai palokunnassa työskentelevät kuuluvat samaan prioriteettiryhmään. Ryhmään kuuluvat myös Saksan ulkomaisten edustustojen ja tiettyjen järjestöjen työntekijät.

Työnsä vuoksi kolmannessa ryhmässä rokotetaan myös erityisen tärkeissä tehtävissä kriittisen infrastruktuurin laitoksissa ja yrityksissä työskentelevät. Keskeisiksi aloiksi lasketaan etenkin apteekit, lääke- ja elintarviketeollisuus, hautausala, vesi-, energia-, jätevesi- ja jätehuolto, kuljetus ja liikenne sekä tietotekniikka ja tietoliikenne.

Tässä vaiheessa rokotetaan terveydenhuollon henkilökunnasta myös ne, joiden riski altistua koronavirukselle työssään on pieni. Tähän ryhmään kuuluu esimerkiksi laboratoriotyöntekijöitä ja muuta henkilökuntaa, joka ei hoida potilaita.

Myös elintarvikkeiden vähittäiskaupan työntekijät kuuluvat kolmantena rokotettavaan ryhmään, samoin nuorisotyöntekijät ja loput koulujen työntekijät sekä ”muut henkilöt, joilla on työ- tai elinolosuhteidensa perusteella selvästi kohonnut koronavirusinfektion riski”.

Pahimmat tartunta-alueet voidaan nyt asettaa etusijalle

Itäisessä Saksassa sijaitsevassa Saksin osavaltiossa on alettu rokottaa kaikkia Vogtlandin alueen aikuisia ohi valtakunnallisen prioriteettijärjestyksen. Syynä on se, että Tšekin rajan vieressä sijaitsevan Vogtlandin alueella tartuntoja on selvästi enemmän kuin muualla osavaltiossa ja alue on myös koko Saksan mittapuulla yksi pahimmista epidemia-alueista.

Liittovaltio mahdollisti valtakunnallisesta järjestyksestä poikkeamisen viime viikolla rokotusjärjestyksen päivittämisen yhteydessä.

Tšekin rajanaapureina sijaitsevat Saksan osavaltiot Saksi, Thüringen ja Baijeri ehdottivat jo muutama viikko sitten rajan lähellä asuvien ja rajan yli työssä käyvien priorisoimista rokotusjärjestyksessä, jotta Euroopan korkeimman ilmaantuvuuden maasta Tšekistä rajan yli leviävät koronavirustartunnat saataisiin kuriin.

Lue myös: