Sairauspoissaolojen määrä kääntyi laskuun kunta-alalla viime vuonna, osoittavat Kunta10-tutkimuksen tulokset. Vuonna 2019 kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 16,5 päivää poissa töistä oman sairauden takia.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta ammattiryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa eivät kuitenkaan ole kaventuneet. Vuonna 2019 eniten sairauspoissaolopäiviä oli edelleen varsinkin ruumiillista työtä tekevillä ja monissa sote-alan ja avustavan työn ammateissa: keittiöapulaiset, kodinhoitajat, koulukäyntiavustajat, laitoshuoltajat, lastenhoitajat, lähihoitajat ja perhepäivähoitajat olivat poissa keskimäärin 24–28 päivää vuodessa.

Vähäisintä poissaolo oman sairauden takia oli johtajilla, erityisasiantuntijoilla, lääkäreillä ja opettajilla (keskimäärin 8–9 päivää).

Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa on seurattu työntekijöiden sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen. Sairauspoissaolot olivat huipussaan vuonna 2008, jolloin kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 19,4 päivää poissa töistä oman sairauden takia.

Vuodesta 2013 lähtien sairauspoissaolojen määrät ovat pysyneet keskimäärin 16–17 päivän välissä. Vuonna 2018 kuntatyöntekijät olivat poissa töistä oman sairauden takia keskimäärin 17,0 päivää, ja määrä oli laskenut 16,5 päivään vuonna 2019. Lähes joka neljäs työntekijä (24 %) ei ollut poissa päivääkään oman sairauden takia. Määrä on pysynyt suhteellisen tasaisena koko seuranta-ajan.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten myönteistä kehitystä on tapahtunut yli 50-vuotiaiden ikäryhmissä, jossa laskua vuodesta 2018 vuoteen 2019 oli noin puoli päivää. Huolestuttavaa sen sijaan on , että alle 30-vuotiailla kuntatyöntekijöillä on saman verran sairauspoissaolopäiviä keskimäärin kuin 30-50-vuotiailla eli 15,5–15,8 päivää.

– Koronapandemia lisää varmasti kuormitusta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, mutta vaikutukset sairauspoissaoloihin näyttävät vasta kuluvan ja tulevien vuosien tilastot. Tulokset antavat aihetta huoleen myös nuorten työntekijöiden osalta, jotka usein työskentelevät myös ammateissa, joissa sairauspoissaoloja on paljon, sanoo vanhempi tutkija Jenni Ervasti tiedotteessa.

– Toisaalta rohkaisevat tulokset ikääntyvien työntekijöiden osalta antavat aihetta olettaa, että työkyvyn tukitoimet ovat olleet tuloksellisia ja ne on kohdistettu oikein.

OLETKO LÄÄKÄRI, HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.

Lue myös: