Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki harmittelee, kun joutui viimeisinä työvuosinaan kokemaan koronaepidemian.

– Covid19-epidemia olisi pitänyt jäädä näkemättä, vaikka tautitilanne Etelä-Pohjanmaalla on muuhun maahan verrattuna hyvä.

Pihlajamäen mukaan korona näkyy myös rumana tappiolukuna sairaanhoitopiirin tilinpäätöksessä. Etelä-Pohjanmaan pienistä koronaluvuista huolimatta Pihlajamäki ei pidä varautumista turhana.

– Varautumiseen liittyy se, että etukäteen ei voi tietää, miten taudissa käy, ja kuinka paljon kustannuksia syntyy.

Etelä-Pohjanmaalla ihmiset noudattavat Pihlajamäen mukaan tunnollisesti Helsingin antamia suosituksia ja ohjeita. Riskiryhmät on pystytty eristämään, ja yli 70-vuotiaita taudin saajia on vain yksittäisiä. Edellytykset olisi ollut paljon pahempaan.

Korona näkyy rumana tappiolukuna sairaanhoitopiirin tilinpäätöksessä.

Sairaanhoitopiirin johtaja aloitti kesätyöt Seinäjoen keskussairaalassa vuonna 1977. Hänen ensimmäinen tehtävänsä oli laatia uuden laskentamallin mukainen budjetti. Pysyvästi hän tuli taloon vuonna 1981, silloiseen Törnävän sairaalaan. Nyt takana on lähes 39 työvuotta. Kymmenien työvuosien aikana sairaaloiden toiminta on muuttunut huomattavasti.

– Palvelurakenne on muuttunut paljon. Vielä 90-luvun alussa sairaanhoitopiirissä oli 9 sairaalaa, nyt niitä on vain 2, joista molemmat on Seinäjoella. Vuodeosastojen tarve on vähentynyt huomattavasti.

Pihlajamäki kutsuu itseään myös sote-veteraaniksi. Hän aloitti sen valmistelun jo vuonna 2006, eikä valmista ole tullut.

– Olen aina sanonut, että jään eläkkeelle, kun se on valmis, mutta toisin käy. Olen kuitenkin sen verran optimisti, että veikkaan soten olevan valmis parin vuoden kuluttua.

Johtajan mukaan sairaanhoitopiirissä on onnistuttu lisäämään yhteistyötä perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon välillä.

– Olemme päässeet tilanteeseen, jossa molemmat arvostavat toistensa kykyjä.

Pihlajamäen mielestä laadullinen kunnianhimo on tärkeää säilyttää myös maaseutukeskussairaalassa.

– Teemme keskussairaalana paljon tieteellistä tutkimustyötä. Olemme myös rekrytoineet ihmisiä, joilla on kiinnostusta itsensä kehittämiseen.

Pihlajamäki näkee koronakriisissä myös jotain positiivista.

– Ainakin terveydenhuollon yhteiskunnallinen arvostus on noussut, ja ihmiset ovat ymmärtäneet sen merkityksen.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtava ylilääkäri Hannu Puolijoki on myös jäämässä eläkkeelle. Omien sanojensa mukaan hän on pisimpään johtajaylilääkärin virassa ollut koko maassa. Takana on 23 työvuotta samalla pallilla.

Hänen mukaansa Etelä-Pohjanmaalla on riittänyt varsin hyvin erikoislääkäreitä, joista monissa sairaanhoitopiireissä on pula. Suurempi haaste on ollut terveyskeskuslääkäreiden rekrytoiminen.

– Myös eri erikoisaloilla on ajoittain puute osaavasta työvoimasta. Esimerkiksi juuri nyt tarvittaisiin vatsakirurgeja. Ajoittain meillä on ollut pulaa myös lastenlääkäreistä. Haasteita tulee olemaan myös naistentaudeissa ja psykiatriassa. Monia näistä aloista yhdistävät päivystystoiminnan vaateet.

Puolijoen mukaan 23 vuoden työuran aikana työn tekeminen on muuttunut, päällimmäisenä hän näkee hektisyyden lisääntymisen.

– 23 vuotta sitten työn tekeminen oli hitaampaa. Nopeus tiedon kulussa on johtanut siihen, että joku asia voi pamahtaa esille samalla sekunnilla.

On kuitenkin asioita, jotka eivät ole muuttuneet vuosikymmenistä huolimatta.

– Potilaan hyvä kohtaaminen ja hyvä hoito ovat edelleen tärkeitä asioita.

Molemmat sairaanhoitopiirin johtajien seuraajat valitaan syksyllä.

OLETKO LÄÄKÄRI, HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.