Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin mukaan koronapandemia aiheuttaa sille yli 30 miljoonan euron lisäkustannukset ja tuottojen menetykset.

Sairaanhoitopiiri arvioi, että suorat valtionavustukset eivät kuitenkaan kata kuin alle puolet tämän vuoden koronalaskusta. Siksi se haluaa lisärahaa jäsenkunniltaan. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ehdottaa, että kunnat maksaisivat sairaanhoitopiirille erillisen koronasta johtuvan valmiusmaksun, joka olisi 23 euroa per asukas. Tällä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri saisi kasaan noin 11 miljoonaa euroa lisärahoitusta.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin kuuluvat Turku, Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Punkalaidun, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa.

Sairaanhoitopiirin johtaja Matti Bergendahl kertoo tiedotteessa, että sairaanhoitopiirin taloudellinen tilanne on vakava. Talous on heikentynyt koronapotilaiden hoitoon varautumisen vuoksi, poikkeuksellisen hoitovalmiuden rakentamisen ja sen ylläpitämisen takia.

Korona aiheuttaakin sairaanhoitopiirille sen arvion mukaan tänä vuonna 31,5 miljoonan euron ylimääräisen alijäämän. Samaan aikaan se arvioi, että jäsenkuntien maksuosuudet alittaisivat talousarvion noin 25 miljoonaa euroa.

Bergendahlin mukaan sairaanhoitopiirin ehdotus koronan valmiusmaksusta lähtee jäsenkuntien kevään kuntaneuvotteluissa esittämästä toiveesta.

– Alijäämän kattamista ei haluttu siirtää tulevaisuuteen ja toiveena oli, että kustannusrasitus vuosien välillä pidettäisiin mahdollisimman pienenä ja tasaisena.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri hakee lisätalousarviosta myönnettyjä valtionavustuksia koronapandemian kustannusten kattamiseksi. Elokuun lopussa vahvistettujen jakoperusteisiin vedoten se kuitenkin arvioi, että valtion tuki jäisi noin 15 miljoonaan euroon, mikä kattaisi vain noin 48 prosenttia sairaanhoitopiirin tarpeesta.

– Valtionavustusten jakoperusteissa ei ole otettu huomioon yliopistosairaaloiden keskeistä roolia koronapandemian hoidossa. Ainoastaan viidennes rahoituksesta kohdennetaan tehohoitopäivien, hoitopäivien ja testausmäärien suhteessa ja koko muu osuus eli 80 prosenttia kaikkien sairaanhoitopiirien asukaslukujen mukaisesti, Bergendahl huomauttaa tiedotteessa.