Kohu maailmankuulun kirurgin Paolo Macchiarinin ympärillä jatkuu Ruotsissa.

Tänään julkistettiin pitkään odotettu selvitys, joka valottaa Karoliinisen yliopistosairaalan ja Karoliinisen Instituutin vastuuta tapauksessa, joka sairaalan johtajan Melvin Samsomin tiedotteen mukaan "ei ole mitenkään hyväksyttävissä".

Paolo Macchiarini asensi Ruotsissa ja Venäjällä potilaille keinotekoisia muovisia henkitorvia, joiden uskottiin kiinnittyvän paikoilleen henkilön kantasolujen avulla.

Näin ei koskaan käynyt.

Macchiarini asensi henkitorvia ihmisille, vaikka hoitoa ei oltu koskaan testattu eläimillä, eikä menetelmä ollut läpäissyt normaalia tutkimuseettistä lupaprosessia.

Sairaalan johto tuki pitkään Macchiarinia asiassa.

Tapaus on poikinut viime vuosina muun muassa lääkärien ilmiantoja, rikosilmoituksen, televisio-ohjelmia, useita syytteitä tieteellisestä harhaanjohtamisesta ja Macchiarinin potkut.

Tiedelehti Lancet on joutunut kyseenalaiseen julkisuuteen, koska se ei vetänyt Macchiarinin artikkelia pois, vaikka siitä löydettiin vakavia puutteita.

Karoliinisen Instituutin rehtori ja monet muut asiassa päättävissä asemissa olevista ovat Macchiarinin tapauksen vuoksi eronneet tehtävistään.

Kokeelliset leikkaukset tehtiin ilman tutkimuslupaa

Nyt julkaistu emeritusprofessori Kjell Asplundin johdolla tehty selvitys löysi Karoliinisen yliopistosairaalan toiminnasta lukuisia virheitä, jotka tekivät Macchiarinin väärinkäytökset mahdolllisiksi.

Tärkein on se, että Macchiarini ylipäätään palkattiin sairaalaan, vaikka aikaisempi työnantaja oli esittänyt kovaa kritiiikkiä tämän toimintatavoista.

Näyttää siltä, että Macchiarini on saanut toimia Ruotsissa hyvin itsenäisesti. Selvitysryhmän mukaan sairaala ei riittävästi huomioinut vailla valvontaa tapahtuvan työskentelyn vaaroja.

Sairaalaa kritisoitiin sitä, että ilmiselvää kliinistä tutkimusta käsiteltiin sairaalassa potilaan hoitona.

Sen seurauksena Macchiarinin kokeilu ei koskaan käynyt läpi tutkimuseettistä tarkastelua, jossa toiminnan riskit potilaiden turvallisuudelle olisivat voineet nousta esiin.

Macchiarinin menetelmää ei ollut lainkaan tutkittu eläinkokein ennen kuin sitä sovellettiin ihmisiin. Käytäntöä perusteltiin sairaalassa sillä, että potilaat olivat joka tapauksessa ilman leikkausta välittömässä hengenvaarassa.

Se ei pitänyt paikkansa.

Selvitysryhmä kiinnitti huomiota siihen, että Karoliininen sairaala käytti välittömän hengenvaaran käsitettä eri perustein kuin muut klinikat.

- Yksikään potilaista ei ollut oikeasti välittömässä hengenvaarassa, Kjell Asplund sanoi Dagens Medicin -lehden mukaan lehdistökonferenssissa.

Hän kehotti sairaalaa tarkistamaan käsitystään asiassa. Välitön hengenvaara tarkoittaa sitä, että potilas kuolee tuntien, päivien tai viimeistään viikon sisällä.

Sairaalan johto ottaa nyt kritiikin tosissaan

Karoliininen yliopistosairaala näyttää laiminlyöneen Macchiarinin tapauksessa useita omia potilasturvallisuuteen liittyviä ohjeitaan.

Sairaalan johtaja Melvin Samsom vastasi tänään julkistettuun selvitykseen tiedonannolla, jonka mukaan sairaala ottaa saamansa kritiikin todella vakavasti.

- Nyt on kaikkein tärkeintä varmistaa, että mitään vastaavaa ei koskaan enää pääse tapahtumaan. Potilaiden pitää voida luottaa siihen, että sairaala asettaa heidän etunsa kaiken muun edelle, hän kirjoitti.