Sähköisen rokotuskortin kehittäminen on nytkähtänyt eteenpäin. Tammikuun alussa saaduille rokotuksille on avattu oma osio Kanta-palveluiden Omakantaan. Tämä kävi ilmi Eduskunnan Rokotteet – kansanterveyden ja yhteistyön menestystarina -webinaarissa keskiviikkona. Tietoa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää kansalaisen rokotekattavuutta tutkittaessa.

– Jos rokotus on kirjattu Kantaan uudella rakenteisella muodolla, tietoja pystytään etsimään aihehaulla ja esimerkiksi mikä rokotus ja milloin se on annettu. Uuteen rokotusosioon tietoja koostetaan kahdella eri tavalla, Kelan liiketoiminnan asiantuntija Mari Holmroos kertoi webinaarissa.

– Jos kuvitteelliselle henkilölle annetaan covid-rokotteen toinen annos, taulukkoon ei tule uutta riviä, vaan covid-19-tautiin liittyvä rokotemäärät tulevat lukumääräsarakkeeseen. Rokotussuojan nimeä klikattaessa päästään katsomaan tarkemmin, milloin on annettu juuri tätä tiettyä rokotusta.

Tästä tietokannasta muodostuu niin sanottu kansalaisen sähköinen rokotuskortti, jonka on tarkoitus korvata vanhat pahviset kortit.

Holmroosin mukaan Omakannan kehittäminen on tärkeää, koska palvelun tunnettuus ja käyttö laajenee koko ajan. Omakantaa on käyttänyt 2,7 miljoonaa suomalaista vuonna 2020. Kasvua edeltävään vuoteen on noin 350 000.

Kaikkia kansalaisten saamia rokotuksia ei kuitenkaan ole Omakantaan mahdollista vielä koota.

– Tietoja on tallennettu eri aikoina eri tavoin, joten ei ole mahdollista saada kaikista lähteistä niin tarkkoja tietoja, että pystyisimme rokotussuojan mukaisia yhteenvetoja Omakannassa näyttämään, Holmroos totesi

Uudella rakenteisella tavalla Kantaan kirjatuista rokotustiedoista pystytään näyttämään merkittävästi laajemmat tiedot. Haasteita Holmroosin mukaan on potilastietojärjestelmien, Kanta-palveluiden ja terveydenhuollon organisaatioiden välillä.

– Useimmilla meillä on tilanne, että tietoja ei ole Omakannan rokoteosioissa näytettävissä. Osalla terveystiedot-näkymässä aihehaulla rokotuksia löytyy jo nyt mutta niitä ei vielä pystytä poimimaan rokotusosioon.

Rokotukset-koostekantaa pyritään kehittämään, mutta se edellyttää lisää kehitystyötä, jotta varhaiset ei-rakenteellisesti kirjatut tiedot voidaan hyödyntää.

– Ainoastaan noin kymmenen prosenttia on kirjattu uudella rakenteellisella tavalla. Kannassa on toista miljoona rokotusta kirjattuna, joten niistä noin satatuhatta on kirjattu tavalla, josta pystytään poimimaan koostekantaan.

Tavoitteena on rakentaa tarkempi seula, jotta vanhatkin tiedot voidaan koota rokotusosioon.

– Tämäkään ei vielä korvaa vanhaa pahvista rokotuskorttia. Edelleen on paljon rokotushistoriaa, jota ei ole tallennettu Kanta-palveluun lainkaan.

Kansalaisten rokotustietoja on paljon ajalta ennen Kanta-palvelua tai siihen liittymistä.

– Tarvitaan kansallinen päätös siitä, miten kaikki rokotustiedot voidaan koota Kantaan ja sitä kautta Omakantaan.

– On esimerkiksi mahdollista, että terveydenhuollossa kirjataan Kantaan rokotushistoriaa asiakkaalta saatujen tietojen perusteella, se tosin vaatii resursseja. On myös mahdollista, että Omakantaan tehdään toiminto, jolla kansalaiset voivat itse kirjata näitä tietoja, Holmroos kertoi.

Sosiaali- ja terveysministeriö työstää parhaillaan kansalaisille suunnattua koronarokotustodistusta. Todistus on tarkoitus rakentaa Omakantaan.

– Onko se sitten viivakoodi tai QR-koodi ja näytetäänkö se puhelimen näytöltä tai tulostetaanko paperille, on vielä auki. Tarkoitus on seurata millaisia kansainvälisiä vaatimuksia WHO:lta ja EU:lta on tulossa.

– Jos henkilö tällä hetkellä tarvitsee koronarokotuksesta todistuksen, hän saa sen terveydenhuollosta paperilla. Nämä tiedot on tarkoitus tallentaa Omakantaan mahdollisimman selkeästi, mutta on tunnistettu, että kirjaamisessa on vielä parantamista.

Korona-rokotustodistusta valmistellaan THL:n, STM:n ja Kelan Kanta-palveluiden yhteistyönä ja tavoitteena on saada se käyttöön mahdollisimman nopeasti.

Lue seuraavaksi: