Kukaan ei uskonut, että digisovelluksella voisi parantaa myös potilaiden elinaikaa. Tutkimus nousi yhdeksi neljästä tärkeimmästä ASCO-syöpäkonferenssissa.

Syöpäpotilaiden sähköinen omaseurantatyökalu pidensi potilaiden mediaanielinaikaa jopa viidellä kuukaudella.

Tämä kävi ilmi tutkimustuloksesta, joka esiteltiin maailman suurimmassa syöpäkonferenssissa ASCO:ssa Yhdysvalloissa kesäkuun alussa. Tutkimus nousi yhdeksi neljästä plenary-sessiosta.

Randomoitu, neljää erilaista syöpää sairastavan 766 potilaan tutkimus selvitti, miten nettipohjaisen sovelluksen käyttö vaikutti potilaiden mediaanielinaikaan verrattuna potilaisiin, jotka eivät sovellusta käyttäneet. Sovelluksessa potilas ilmoittaa reaaliaikaisesti oireistaan hoitohenkilökunnalle.

Hyksin Syöpäkeskuksen toimialajohtaja, dosentti, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Johanna Mattson pitää tulosta hyvin merkityksellisenä.

– Ei ole mitenkään tavallista, että näin hyvää hoitotulosta saataisiin edes uusimmilla syöpälääkkeillä, vaikka toki niitäkin esimerkkejä on, Mattson sanoo.

Hän uskoo, että elinajan lisääntyminen tutkimuksessa selittyy sillä, että sovelluksen avulla saatujen tietojen perusteella interventiot pystytään tekemään varhaisemmassa vaiheessa. Se mahdollistaa potilaan paremman hoidon.

Hänen mielestään tulos osoittaa, että syöpähoitojen haittojen seuraamisessa on parantamisen varaa.

Nyt julkistetun tutkimuksen ensimmäinen väliraportti julkaistiin Yhdysvalloissa joulukuussa 2015.

– Jo silloin nähtiin, että elossaolossa oli tilastollisesti merkittävä ero, joka nyt sitten pidemmässä seurannassa vahvistui, Mattson sanoo.

Viime vuoden ASCO-konferenssissa saatiin esimakua samantyyppisestä tutkimuksesta, kun tulokset vastaavan seurantajärjestelmän käytöstä keuhkosyöpäpotilailla julkistettiin.

– Siinä seurantasovellus toi seitsemän kuukautta pidemmän elossaolon. Keuhkosyövässähän ei ole yhtään lääkettä, joka toisi niin pitkän elossaololisän! Mattson sanoo.

Syöpäpotilaiden sähköiset seurantasovellukset ovat tuttuja suomalaisillekin. Esimerkiksi suomalaisen NetMedin Kaiku-seurantaohjelmisto on rakennettu ASCOssa julkaistun aiemman tutkimuksen raportin pohjalta.

Mattson on ollut kehittämässä Husissa rintasyöpäpotilaiden sähköiseen seurantaan kehitettyä Noona-mobiilisovellusta.

Amerikkalaistutkimusta varten kehitetty STAR (Symptom Tracking and Reporting) -sovellus otettiin tutkimuskäyttöön jo vuonna 2007. Se ei sisältänyt vielä älyä, kuten Noona, joka pystyy esimerkiksi antamaan potilaalle suoraan ohjeita oireyhdistelmän perusteella.

– Meidän ensisijaisena tavoitteenamme oli parantaa potilastyytyväisyyttä luomalla sovellus, jonka avulla potilas pystyisi ottamaan helpommin yhteyttä hoitajaan ja sitä kautta myös lääkäriin.

Kukaan ei osannut aavistaa, että seurantajärjestelmä vaikuttaisikin niin radikaalisti myös hoitotuloksiin.

Myös Noonasta on tekeillä yhtä iso, vajaan 800 potilaan tutkimus, jonka valmistelu aloitettiin neljä vuotta sitten. Data kypsyy vuoden loppuun mennessä.

Tutkimuksesta ei julkaista väliraporttia, mutta Mattson sanoo, että hoitajien mukaan soitot heille ovat vähentyneet.

Tämän vuoden lopussa päätetään, millä foorumilla tulokset julkistetaan. Yksi vaihtoehto on ensi vuoden ASCO.

Mattson näkee sähköisten omaseurantasovellusten tulevan vauhdilla syövänhoitoon.

– Olemme ottamassa Noonan käyttöön kaikille potilasryhmille lääkehoitojen aikaiseen voinnin seurantaan, jos potilas itse niin haluaa. Korostan, että potilaalla täytyy edelleen olla mahdollisuus valita.

Noonaa käyttääkseen potilaan ei tarvitse olla varsinainen diginatiivi. Riittää, että osaa maksaa laskut nettipankissa.

– Suomessa potilaiden yhteydenottoihin vastaa syöpäklinikan omahoitaja, ei ulkoistettu työntekijä kaukomailla, sanoo Mattson.

Hyks Syöpäkeskuksessa on alettu puhua myös digitaalisesta työajasta, jolloin hoitaja voi keskittyä vain sähköisesti potilailta tulleisiin yhteydenottoihin ja konsultaatiopyyntöihin.

– Potilaiden hoito digitaalisesti pitää huomioida myös työpäivän työmäärän suunnittelussa, ettei se tule kaiken muun päälle.

Toisaalta viime vuoden keuhkosyöpätutkimuksessa yksi sivulöydös oli se, että yhdeltä lääkäriltä meni viisitoista minuuttia viikossa seurata 60 potilasta digitaalisesti, Mattson kertoo.

Myös syöpäpotilaille sähköinen omaseuranta avaa aivan uuden maailman. Se mahdollistaa yhteydenoton hoitohenkilökuntaan kesken työpäivän tai ulkomaanmatkan.

Digitaalisen omaseurannan suurin hyöty tuleekin esiin siinä, että osa vastaanotoista voidaan korvata sähköisillä oirekyselyillä ja myös vastaanotoilla tapahtuva oireiden kysely ja kirjaaminen nopeutuvat.

– Siihen voi mennä vastaanotolla hyvin varttikin. Nyt potilas kirjaa oireet kaikessa rauhassa kotona.

Kun ammattilainen näkee yhteenvetoraportin, hän ymmärtää hetkessä, mistä on kyse.

– Tämä säästää ihan valtavasti aikaa, jota saadaan vapautettua muille asioille, ja toiminta tehostuu.