Hallitukselle on julkisuudessa satanut moitteita siitä, ettei se ole huomioinut asiantuntijoiden mielipidettä sote-uudistuksen valmistelussa. Näkemyksen jakaa Husin hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen.

Lehtonen on istunut sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon asiantuntijaryhmässä vuoden 2016 alusta. Hänen mukaansa ryhmässä on voinut sanoa mielipiteensä, mutta keskusteluja tai suosituksia ei ole kirjattu mihinkään.

Ryhmä joutui ikään kuin katsomaan sivusta, kun hallitus antoi vuonna 2016 eduskunnalle ensimmäisen valinnanvapauslakiesityksensä – sen, joka lopulta jäi viime kesänä perustuslakivaliokuntaan.

– Kovin vähän asiantuntijamielipiteillä oli vaikutusta hallituksen esitykseen ja sen perusteluihin, Lehtonen toteaa.

Ensimmäisen lakiesityksen kariuduttua pääministeri Juha Sipilä (kesk.) otti asiantuntijaryhmän mukaan prosessikaavioihin uudelleenvalmistelua tekemään. Ryhmältä pyydettiin tällä kertaa muodollinen lausunto.

– Samanaikaisesti kun me teimme virkamiesesityksestä lausuntoa, poliittiset toimijat tekivät rinnakkain jo omaa valmisteluaan. Voidaan kysyä, onko lausunnolla silloin ollut aidosti vaikutusta lain valmisteluun. fakta

Työterveyslaitoksen ylilääkäri Kimmo Tarvainen puolestaan kokee, että asiantuntijoita on sote-valmistelussa kuunneltu.

Tarvainen on palvelutuotannon kehittämisen valmisteluryhmän jäsen. Hänen on vaikea antaa yksittäistä esimerkkiä siitä, missä asiassa ryhmän näkemys on huomioitu, sillä ryhmä on kommentoinut muun muassa lainvalmistelua palvelutuotannon ja sen kehittämisen osalta monesta eri näkövinkkelistä.

– Pyrkimyksenämme on ollut pureksia auki monimutkaista kokonaisuutta ja kuvata käytännön tilanteita ja tätä kautta antaa ajatuksia ja tukea kokonaisuuden valmisteluun.

Tarvainen näkee, että sote-uudistuksen suunta on nyt monelta osin oikea sen päämääriä ajatellen: palvelujärjestelmä pitää saada tehokkaammaksi ja kokonaisuutena vielä paremmin toimivammaksi.

– Jos palveluintegraatio toteutuu ja saamme tietojärjestelmät, jotka auttavat maakuntien käytännön toimijoita tekemään paremmin yhteistyötä, niin hoito-, kuntoutus- ja palveluprosesseista tulee yhtenäisempiä. Kun hallintokin vähenee sote-järjestäjien lukumäärän vähenemisen myötä, nämä ovat positiivisia asioita kustannusten taittamisen osalta.

Uudessa lakiversiossa on hallituksen itsensä mukaan pyritty ottamaan aiempaa paremmin huomioon asiantuntijamielipiteitä.

Lasse Lehtosen mielestä esitys on lain tavoitteiden kannalta yhä hyvin ongelmallinen. Hänestä lakiluonnoksessa pirstotaan kokonaisuuksia ja vaarannetaan hyvin toimivien palveluiden toiminta.

– Lain perustavoitteiden kannalta emme ole menossa eteenpäin. Esimerkiksi lääkärivastaanottojen kokonaissaatavuus ei muutu miksikään, oli käynti sitten yksityisellä tai julkisella. Jos satsataan resursseja yksinkertaiseen kirurgiaan, jonot sinne lyhenevät, mutta vaativan kirurgian jonot pitenevät.

Asiantuntijamielipiteiden huomiotta jättäminen nostaa Lehtosen mielestä uudistuksen riskitasoa merkittävästi. Hänestä on olemassa riski, ettei uusikaan lakiluonnos läpäise perustuslakitarkastelua – tai ettei se ylipäätään onnistu esimerkiksi parantamaan palvelujen integrointia tai hillitse kustannuksia.

Kimmo Tarvaisenkin mielestä lakiuudistuksessa on vielä paljon asioita, joihin pitää kiinnittää huomiota.

Pohtimista on esimerkiksi siinä, miten kuntoutuksen, työterveyshuollon ja sosiaalihuollon osaaminen nivoutuvat sulavasti osaksi sote- ja maakuntauudistusta. Valinnanvapauslinjauksissakin on purtavaa.

– Valinnanvapaus on haasteellisin osa soten kokonaisuuksista. Terveyspalveluiden osalta tiedämme, että jos palveluita on paljon tarjolla, niin kysyntä voi lisääntyä. Samoin päivystyksen turvaaminen pitää huomioida.

Tarvaisen tuntuman mukaan valinnanvapaus aiotaan toteuttaa hallitusti.

– Lausuntokierros on käynnistymässä, ja se on juuri sitä varten olemassa, jotta eri toimijat voivat ottaa kantaa siihen, miten kokonaisuus hallitaan.

Lasse Lehtonen on skeptinen sen suhteen, kuinka hyvin ammatillinen näkemys siitä, mikä toimii ja on toteutettavissa, voi enää vaikuttaa lain sisältöön. fakta

– Menemmekö poliittisesti määrättyä tietä, vaikka se tie johtaisi huonosti toimivaan sote-järjestelmään?

Asiantuntemuksesta ei sote-uudistuksen valmistelussa ole puutetta jatkossakaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita, palveluja ja rahoitusta on pohdittu lähes kolmessakymmenessä valmisteluryhmässä lähes kolmensadan henkilön voimin. Valtaosa heistä on ministeriöiden virkamiehiä, mutta mukana on myös huomattava määrä Lehtosen ja Tarvaisen kaltaisia sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita.

Monessa ryhmässä työ jatkuu.

– Sote ei todellakaan ole vielä valmis. Palvelutuotantoryhmä antaa jatkossakin palautetta moniammatillisesti, monialaisesti ja monialueellisesti siitä, miten saamme aikaiseksi yhtenäiset hoito-, kuntoutus- ja palveluprosessit kaikissa maakunnissa, Tarvainen sanoo.

Silmälääkärit kuuluvat sote-keskuksiin

Silmälääkäripalvelut olisivat erittäin hyvä lisä tulevaisuuden sote-keskuksissa.

Tätä mieltä on Suomen Silmälääkäriyhdistyksen puheenjohtaja, professori ja ylilääkäri Kai Kaarniranta Kysistä.

Hallituksen viime viikolla julkistamissa valinnanvapauslinjauksissa esitetään, että sote-keskuksista saisi perusterveydenhuollon palveluiden lisäksi silmätautien, sisätautien, lastentautien ja geriatrian erikoislääkärien palveluja.

Kaarniranta kertoo ehdottaneensa Kuopion kaupungin terveysjohdolle jo vuosia sitten, että silmälääkäripalveluja tuotaisiin perusterveydenhuoltoon

– Silmätautien potilasmäärät lisääntyvät ikääntymisen myötä koko ajan. Nyt, jos koskaan, meidän on mietittävä työn organisointia uudelleen.

Kai Kaarniranta uskoo, että silmäsairauksien hoidon saanti paranee, jos silmälääkärit alkavat pitää sote-keskuksissa avovastaanottoa. Yhä useampi tulee saamaan tarvitsemansa palvelut. Tällä hetkellä esimerkiksi alkuvaiheen tutkimuksissa privaattisektori on ollut silmätautien erikoisalalla vahva.

– Soten tavoitteena on terveyspalvelujen tasavertaisuus, ja tämä ehdotus tasavertaisuutta tuo, jos jokin. Pystymme tarjoamaan silmälääkäripalveluita laajemmin, kun silmälääkärit ovat sote-keskuksissa. Erikoissairaanhoidon lähetteet tulevat varmasti vähentymään.

Sote-keskustyöhön halukkaita silmätautien erikoislääkäreitä Kaarniranta uskoo löytyvän.

– Jos katsoo julkiselle puolelle hakeutuvien silmälääkäreiden halukkuutta jäädä julkisen puolen palvelukseen, en näkisi uhkana sitä, ettei lääkäreitä saada sote-keskuksiin.

Vaikka silmälääkäripalveluiden vieminen sote-keskukseen saa Kaarnirannalta tukea, hallituksen linjaukset asiakassetelin käytöstä tietyissä kirurgisissa toimenpiteissä saavat hänet varuilleen.

Linjauksen mukaan maakunnan tulisi käyttää asiakasseteleitä kiireettömissä leikkauksissa, joita ei ole keskitetty yliopistosairaaloihin tai vastaaviin yksikköihin.

Julkisuudessa on annettu yleisesti kuva, että kaihikirurgia olisi helppo sairausryhmä siirtää asiakassetelin piiriin, mutta asia ei Kaarnirannan mukaan ole niin yksinkertainen.

– Kustannukset eivät pienene, vaan kysyntä lisääntyisi. Lisäksi silmäkirurgiassa kävisi kuten muillakin kirurgisilla aloilla, eli julkiselta puolelta häviäisi lääkäreitä privaattiin ja sen myötä muuta erityisosaamista, Kaarniranta varoittelee.

Tämä aiheuttaisi ongelmia erityisesti päivystyksessä, monessa erityisosaamisessa sekä koulutuksessa.

– Sotessa ei ole hirveästi keskusteltu tutkimuksesta ja opetuksesta, mutta kaihikirurgia on silmätautien opetuksen kulmakivi. Asiakassetelin vapauttaminen vaarantaisi tämän.