Ruotsi on epäonnistunut suojaamaan iäkkäitä koronalta, arvioi Ruotsin hallituksen asettaman koronakomission uusi raportti. Komission mukaan Ruotsin strategia epäonnistui monelta osin.

Tiistaina julkaistu raportti on ensimmäinen koronakomission raporteista ja se käsittelee ainoastaan vanhustenhuoltoa.

Ruotsin koronastrategian nimenomaisena tavoitteena on ollut suojata iäkkäitä, ja iäkkäät tunnistettiin riskiryhmäksi jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Mutta runsaasta 7 000 kuolleesta puolet on yli 85-vuotiaita ja noin 90 prosenttia yli 70-vuotiaita.

– Komission mielestä on kuitenkin selvää, että Ruotsin strategian tavoite suojata erityisesti iäkkäitä on ollut ja on aito. Vaikka Ruotsi ei kansainvälisessä vertailussa ole yksin suuren vanhuskuolleisuutensa kanssa, on selvää, että strategian tämä osa on epäonnistunut, koronakomissio raportoi.

Koronakomissio arvioi, että todennäköisesti suurin yksittäinen tekijä vanhuskuolleisuuteen on Ruotsissa laajalle levinnyt epidemia. Myös vanhustenhuollossa oli jo aiemmin tunnettuja rakenteellisia ongelmia, jotka vaikeuttivat tilannetta. Lisäksi Ruotsin hallitus ja viranomaiset toimenpiteet vanhusten suojaamiseksi olivat riittämättömiä ja ne annettiin myöhässä, vaikka Ruotsin koronalinjan tavoitteena on ollut puuttua taudin leviämiseen oikeaan aikaan tehdyillä oikeilla toimenpiteillä.

Esimerkiksi vierailukielto vanhainkoteihin asetettiin komission mielestä liian myöhään.

Yksi ongelmista on koronakomission mielestä ollut ruotsalainen ”vastuuperiaate”, jonka mukaan samoilla toimijoilla, joilla on normaalitilanteessa vastuu julkisista toiminnoista, on vastuu myös kriisioloissa.

– Tämä on teoriassa hyvin yksinkertainen periaate, mutta mitä useampi vastuuta kantaa, sitä vaikeampaa on saada kokonaisuus toimimaan hyvin käytännössä. Vastuu iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista jakautuu 21 alueella [maakunnalle] ja 290 kunnalle. Monilla alueilla ja monissa kunnissa on suuri määrä yksityisiä toimijoita. Näiden lisäksi on vielä valtiollisia viranomaisia, joilla on kansallinen vastuu tällä alueella.

Ruotsissa kunnilla on vastuu vanhustenhuollon palveluista, mutta asiakkaiden lääkäripalveluista vastaavat alueet.

Koronakomissio nostaa esiin myös Ruotsin vanhustenhuollon työntekijöiden osaamispuutteet. Neljällä kymmenestä työntekijästä ei ole riittävää koulutusta. Raportti huomauttaa, että Suomessa vanhustenhuollon henkilökunnan koulutustaso on korkein kaikista Pohjoismaista. Ruotsissa hoitajamitoitus on suurempi kuin Suomessa.

Huonot työolot, matala palkka ja vaativat työajat ovat saaneet aikaan sen, että puolet alan työntekijöistä on harkinnut alanvaihtoa. Suomessa vastaava osuus on 38 prosenttia. Alan ongelmista kertoo myös se, että vanhustenhuollon työntekijöillä on kaikista aloista eniten sairauspoissaoloja.

Lisäksi suhteellisen suuri osa työntekijöistä on maahanmuuttajia.

– Pandemian aikana yksi ongelmista oli jakaa uutta tietoa nopeasti työntekijöille, joiden kielitaidossa oli puutteita.