Etälääkärin vastaanotto on antibioottiautomaatti.

Tämä lääkärikollegoiden käsitys on kantautunut toistuvasti Mehiläisen Digiklinikan vastuulääkärin, Toni Keski-Jyrän, korviin.

– Osa lääkäreistä näkee etälääkärivastaanoton riskinä, hän sanoo.

Keski-Jyrä on huomioinut kollegojen huolen.

– Seuraan reaaliajassa lääkäriemme antibioottien kirjoittamista ja niiden diagnoosiluokkia.

Lääkärikunnan kriittisen käsityksen alkulähde saattaa olla toukokuussa 2015 JAMA Internal Medicinessä julkaistu tutkimus. Siinä verrattiin etälääkärien ja normilääkärien antibioottikäytäntöjä hengitystieinfektioissa.

Antibiootteja kirjoitettiin kutakuinkin yhtä usein. Etälääkärit kuitenkin määräsivät selvästi enemmän laajakirjoisia antibiootteja.

Se ei ole antibioottiresistenssin aikakaudella mairitteleva tulos.

Ruotsissa antibioottiresistenssin vastainen yhteistyöelin Strama julkaisi viime syksynä seikkaperäiset suositukset siitä, mitä infektiotauteja voi diagnosoida ja hoitaa antibiooteilla etälääkärin vastaanotolla.

Suomessa vastaavaa ohjeistusta ei ole.

– En ainakaan ole sellaisesta tietoinen, THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi sanoo.

Hänen luulisi tietävän. Sarvikivi toimii sihteerinä työryhmässä, joka laati Suomelle mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallisen toimenpideohjelman vuosille 2017–2021.

Strama on suosituksissaan erityisen ehdoton kahdessa asiassa.

Etälääkäri ei saa diagnosoida keuhkokuumetta tai akuuttia korvatulehdusta, eikä kirjoittaa niihin antibiootteja.

Osan infektiotaudeista voi Straman mielestä diagnosoida etänä vain, jos käytössä on riittävän tarkka visuaalinen yhteys tai mahdollisuus otattaa näyte.

Viiden tautiryhmän kohdalla etälääkäri voi tehdä diagnoosin, mutta hänen on pidättäydyttävä kirjoittamasta antibiootteja, esimerkkeinä nielurisa- ja poskiontelotulehdukset.

Ainoastaan virtsarakontulehduksen suhteen Strama luottaa täysin etälääkärin arviokykyyn.

Kaivataanko Suomeen tällaisia kaikille yhteisiä infektiotautien etähoito-ohjeita?

– Minä ainakaan en kaipaa, Terveystalon Länsi- ja Keski-Suomen palvelujohtaja Joni Suomi sanoo.

Hän työskentelee joskus yhtenä Terveystalon chat-lääkäreistä. Yhtiöllä on myös pienimuotoista etälääkäritoimintaa apteekeissa ja sisäiset säännöt siitä, mitä hoitoa voi antaa etänä.

– Ehdottomuuksien lateleminen on turhaa. Lääkärit kyllä ymmärtävät, että infektioiden etähoitamisessa on oltava kieli keskellä suuta, Suomi sanoo.

Ylähengitystieinfektioista on sovittu, että niihin antibiootteja ei kirjoiteta etänä.

Mehiläisen Keski-Jyrän mielestä kansalliselle linjaukselle olisi tilausta, varsinkin kun etälääketiede näyttää lisääntyvän myös julkisen terveydenhuollon puolella.

Vanhustyön lääkäri Olli-Pekka Säde on hyvä esimerkki julkisen puolen etälääkäristä.

Hän on viime kesästä lähtien pitänyt Haminan kaupungin pilotissa etävastaanottoa muistisairaiden hoitokodissa. Pilotti aiotaan lähikuukausina laajentaa muun muassa kiirevastaanotolle ja tehostettuun kotisairaanhoitoon.

Mediuutiset kysyi Olli-Pekka Säteeltä, Joni Suomelta ja Toni Keski-Jyrältä, missä määrin he allekirjoittavat Straman suositukset.

Pääosin he olivat samaa mieltä kuin Strama, mutta säröjäkin löytyi, esimerkkinä nielurisatulehdus.

Straman mielestä sen voi diagno- soida etänä, mutta siihen ei pidä määrätä antibiootteja. Suomessa etälääkäriltä näyttää kuitenkin saavan antibiootin angiinaan, jos nielunäyte on positiivinen.

– Ehdottomasti. En ymmärrä, miksi ruotsalaiset ovat ottaneet kielteisen kannan, Suomi sanoo.

Säde on samaa mieltä, mutta vaatisi lisäksi, että lääkärin käytössä on hoitajan tekemä tutkimus.

Haastatellut etälääkärit olivat myös keskenään osin eri mieltä infektiotautien etädiagnostiikan rajoituksista, esimerkkinä keuhkokuume.

Strama on sen suhteen kategorinen: etälääkärillä ei pidä olla keuhkokuumeen kanssa mitään tekemistä.

Keski-Jyrä on samoilla linjoilla, mutta Suomi ja Säde haraavat vastaan.

– Etälääkäri voi diagnosoida keuhkokuumeen, jos on otettu verikoe ja keuhkokuva, Suomi sanoo.

Säde diagnosoisi sen myös, kunhan lääkärillä on kamera ja stetoskooppi. Hän itse kuuluu siihen harvaan joukkoon, jolla on käytössään kehittyneet etäyhteyksien lisälaitteet.

– Ne ovat usein tarkempia kuin pöydällä makaavat antiikkiset otoskoopit ja stetoskoopit. Lisäksi äänianalyysiin on tietokoneohjelmia taudinmäärityksen tueksi, Säde sanoo.

Kun näinkin pienessä otoksessa kannat etävastaanoton rajoista hajaantuvat, niin Suomella on vielä matkaa yhteiseen linjaan.