Monissa maissa on havaittu koronapandemian aikana, että maahanmuuttajataustaiset ovat usein kantaväestöön verrattuna yliedustettuina koronaan kuolleiden joukossa. Yhtenä mahdollisena selityksenä on pidetty kielitaidon ja paikallisen yhteiskunnan toiminnan ymmärryksen puutetta, jotka vaikeuttaisivat esimerkiksi tartunnanehkäisyohjeiden ymmärtämistä ja hoitoon hakeutumista.
Tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan kielitaidon ja yhteiskuntatuntemuksen puute eivät kuitenkaan selitä eroa, NyTeknik kertoo. Sen sijaan aiempien tutkimusten perusteella matala koulutustaso yleisesti, matalat tulot ja ahtaasti asuminen ovat varteenotettavia osaselityksiä ulkomaalaistaustaisten korkeammille kuolleisuusluvuille.
”Ettei ymmärtäisi voimassa olevia rajoituksia tai käsittäisi ne väärin. Ettei ymmärtäisi, miten sairaanhoitojärjestelmä toimii ja miten hoitoon pääsee kun sairastuu. Nämä selitykset ovat ongelmallisia, koska empiirisen aineiston perusteella ne eivät pidä paikkaansa”, demografian tutkija Siddartha Aradhya Tukholman yliopistosta sanoo Ny Teknikissä.
Hänen ja kollegoiden tuore tutkimus osoittaa, ettei ulkomailla syntyneen väestön kielitaidon puute voi selittää heidän muita suurempaa koronasairastuvuuttaan ja -kuolleisuuttaan. Selitysvoimaa ei ole myöskään sairaanhoitojärjestelmän tuntemuksen puutteella.
Tutkimuksessa vertailtiin kolmenlaisia pariskuntia: joko kumikin osapuoli oli syntynyt ulkomailla, vain toinen, tai pariskunnan kumpikin osapuoli oli syntynyt Ruotsissa.
”Mielenkiintoinen tulos on, että ruotsalaissyntyisillä, joilla on ulkomailla syntynyt puoliso, on myös suurempi kuolleisuusriski [koronaan]. Tämä osoittaa, ettei ero voi olla myöskään geneettinen”, Aradhya sanoo.
Ruotsissa kuten Suomessakin viranomaiset ovat kääntäneet tietoa covid-19-pandemiasta lukuisille eri kielille, jotta ymmärrettävä informaatio tavoittaisi mahdollisimman monet maassa asuvat.
Aradhyan mukaan käännöstyö on varmastikin ollut osaltaan merkittävää pandemian suitsimisen kannalta, mutta tämä ei ole silti tasannut eroa siinä, miten pandemia on eri väestöryhmiä kurittanut.
Vaikka kielitaito ei näytä vaikuttavan asiaan, Aradhyan mukaan ei sen sijaan ole mahdotonta, että esimerkiksi ulkomaalaistaustaisten suurempi kansainvälisten kontaktien määrä vaikuttaisi tartuntoihin ja kuolemiin. Tästä ei ole toistaiseksi ole selvää näyttöä suuntaan tai toiseen.
Tutkijat käyttivät aineistonaan ruotsalaista viranomaisdataa. Aineistoon kelpuutettiin sellaisia yhdessä asuvia pariskuntia, joiden molemmat osapuolet olivat vähintään 30-vuotiaita.
Osa tutkimusaineiston pariskunnista oli lapsettomia, osalla oli lapsia. Osa oli naimisissa ja osa ei. Yhteensä aineisto kattoi 3 963 356 henkilöä, joista 18,5 prosenttia on syntynyt muualla kuin Ruotsissa.
Tutkimus koski sairastumisten ja kuolemien osalta ajanjaksoa maaliskuun 12. päivästä 2020 helmikuun 23. päivään 2021.
Lue seuraavaksi:
