Suurempi antibioottialtistus on yhteydessä riskiin sairastua Parkinsonin tautiin, selviää Husin neurologian klinikan tutkimuksesta.

Voimakkain yhteys oli laajakirjoisilla sekä anaerobisiin bakteereihin ja sieniin tehoavilla antibiooteilla. Myös antibioottialtistuksen ajankohdalla vaikutti olevan merkitystä​.

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että tiettyjen antibioottien runsas käyttö voi altistaa Parkinsonin taudille jopa 10–15 vuoden viiveellä. Tämä yhteys voisi liittyä niiden suoliston mikrobiston koostumusta muovaavaan vaikutukseen.

– Yhteys antibioottialtistuksen ja Parkinsonin taudin välillä sopii nykykäsitykseen, minkä mukaan merkittävällä osalla potilaista Parkinson saattaa saada alkunsa suolesta, mahdollisesti mikrobiston muutoksiin liittyen, vuosia ennen liikehäiriö-oireiden ilmaantumista. Oli tiedossa, että Parkinson-potilaiden suoliston bakteerikoostumus on poikkeava, mutta syy tälle on epäselvä. Tutkimustuloksemme viittaavat siihen, että tietyt tavallisesti käytetyt antibiootit, joiden tiedetään vaikuttavan vahvasti suolen mikrobistoon, voisivat olla altistava tekijä, sanoo tutkimustiimin johtaja, neurologian erikoislääkäri Filip Scheperjans Husin neurologian klinikalta tiedotteessa.

Suolistossa on todettu Parkinsonin taudille tyypillisiä patologisia muutoksia jopa 20 vuotta ennen diagnoosia. Ummetuksen, ärtyvän suolen oireyhtymän ja tulehduksellisten suolistosairauksien on todettu olevan yhteydessä suurempaan riskiin sairastua Parkinsonin tautiin.

Antibioottialtistuksen on todettu aiheuttavan muutoksia suoliston mikrobiomiin, ja niiden käytön on todettu lisäävän riskiä useisiin sairauksiin, kuten psykiatrisiin häiriöihin ja Crohnin tautiin. Nämä sairaudet tai lisääntynyt infektioalttius eivät kuitenkaan selitä nyt havaittua yhteyttä antibioottien ja Parkinsonin välillä.

– Löydöksellä voi olla merkitystä myös antibioottien määräyskäytäntöihin tulevaisuudessa. Antibioottiresistenssiongelman lisäksi mikrobilääkkeitä määrätessä olisi hyvä huomioida myös niiden mahdollisesti pitkäkestoisetkin vaikutukset suoliston mikrobiomiin ja eräiden sairauksien kehittymiseen, Scheperjans sanoo.

Antibioottialtistuksen mahdollista yhteyttä Parkinsonin tautiin tutkittiin tapaus-verrokkitutkimuksessa terveydenhuollon rekistereistä poimittujen tietojen avulla. Tutkimuksessa verrattiin antibioottialtistusta vuosina 1998–2014 Parkinsonin tautiin sairastuneiden henkilöiden ja iän, sukupuolen sekä asuinpaikan mukaan kaltaistettujen verrokkien välillä.

Antibioottialtistusta tarkasteltiin kolmella eri aikajaksolla: 1–5, 5–10 ja 10–15 vuotta ennen indeksipäivää suun kautta otettavien antibioottien ostotietojen perusteella. Altistus luokiteltiin ostettujen kuurien perusteella. Altistusta tarkasteltiin myös luokittelemalla antibiootteja niiden kemiallisen rakenteen, vaikutuskirjon ja -mekanismin mukaan.

Parkinsonin tauti on toiseksi yleisin hermoston rappeumasairaus, jota sairastaa Suomessa arviolta noin 15 000 henkilöä.

Lue myös:

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.