Suoliston mikrobiston merkitys ihmisen hyvinvoinnille on viime vuosikymmeninä tullut yhä ilmeisemmäksi. Näyttää siltä, että tällä mikrobistolla on osuutensa myös rukiin terveysvaikutusten syntyyn.

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan rukiin terveyttä edistävien ominaisuuksien syntyyn näyttää nimittäin osallistuvan niin maitohappobakteereja kuin suolistobakteerejakin.

Ruisleivän valmistuksessa käytettävä taikinajuuri sisältää maitohappobakteereja, jotka tutkimuksen mukaan muokkaavat rukiin sisältämiä bioaktiivisia yhdisteitä. Samoin se muovaa haaraketjuisia aminohappoja ja niitä sisältäviä pieniä peptidejä, joiden on aiemmin todettu olevan yhteydessä muun muassa insuliiniaineenvaihduntaan.

Ennen imeytymistään elimistöön suuri osa rukiin sisältämistä ainesosista päätyy suolistomikrobien muokattavaksi. Suoliston mikrobit tuottavat samoja yhdisteitä kuin taikinajuuren maitohappobakteerit, mutta tämän lisäksi myös ainakin rukiin sisältämän betaiinin eli trimetyyliglysiinin johdannaisia.

Ainakin yhden näistä johdannaisyhdisteistä on aiemmin osoitettu vähentävän sydänsolujen hapentarvetta. Tämä saattaa osaltaan selittää rukiin terveysvaikutuksia, kuten verensokeritasapainon paranemista sekä sydän- ja verisuonitautiriskin alentumista.

Havainnot tehtiin proviisori Ville Koistisen väitöstutkimuksessa, jossa käytettiin päämenetelmänä aineenvaihduntatuotteita tutkivaa metabolomiikkaa.

Mikrobien lisäksi yhtenä merkittävänä tekijänä rukiin terveyshyötyjen taustalla pidetään viljan sisältämiä bioaktiivisia yhdisteitä. Niin kutsutut fytokemikaalit toimivat muun muassa antioksidantteina.

Suoliston mikrobeilla vaikuttaa olevan tärkeä tehtävä näiden yhdisteiden saattamisessa sellaiseen muotoon, että ne imeytyvät helpommin ja aikaansaavat enemmän vaikutuksia elimistössä.

Uusista tiedoista huolimatta kaikkia mekanismeja rukiin terveysvaikutusten taustalla ei edelleenkään tunneta kunnolla. Esimerkiksi niin sanottu ruistekijä tarkoittaa ruisleivän aiheuttamaa pienempää insuliinivastetta vehnäleipään verrattuna. Tämä johtaa verensokerin hitaampaan laskuun ja sitä kautta hyödyllisiin vaikutuksiin toistaiseksi tuntemattomasta syystä.

Julkaisemme uudelleen Mediuutisissa aiemmin julkaistuja, luetuimpia juttujamme. Tämä juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 20.03.2019.