Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käynnisti alkuvuodesta tutkimushankkeen, jossa etsitään keinoja lieventää rokotusvastaisuutta.

Erikoistutkija Jonas Sivelä pyrkii ymmärtämään rokotuksiin liittyvää päätöksentekoa ja antamaan terveydenhuollon ammattilaisille uusia työkaluja, joiden avulla perheiden luottamusta rokottamiseen voidaan kasvattaa.

Tutkimuksen viimeisessä vaiheessa on tarkoitus mitata, vähentävätkö käytetyt keinot oikeasti rokotusvastaisuutta.

Mitä tutkimukselle kuuluu?

– Ensimmäinen vaihe on edennyt jopa paremmin kuin toivoin, Sivelä sanoo.

Hankkeessa on tunnistettu matalan ja korkean rokotuskattavuuden alueita ja yhteisöjä rekisteritiedon ja laadullisen tutkimuksen avulla.

Lisäksi tutkimus poiki jo kysymyslomakkeen tapaisen työkalun, joka tuo esiin terveydenhuollon ammattilaisten käsityksiä alueensa rokotusasenteiden syistä.

– Se on äärettömän arvokasta tietoa juuri sieltä, missä rokottaminen tapahtuu.

Työkalu on osoittautunut niin käteväksi, että se on lyhyessä ajassa otettu pysyväksi osaksi THL:n arkea eli rutiinikäyntejä kunnissa.

Seuraava askel Sivelän tutkimuksessa on katsoa laadullisin menetelmin esteitä ja motiiveja rokotuspäätösten taustalla.

– Rokottamista epäröivillä on usein yksityiskohtaisia ja kiperiä kysymyksiä, joihin ei löydy joka neuvolassa vastauksia kuin piippuhyllyltä.

Epäröivien perheiden kohtaamiseen THL ja Sivelä toivovat tuovansa ammattilaisille apuja eli työkalun.

Sen rahoitus on vielä haussa.

– Osan työkaluun tarvittavasta tiedosta saamme tutkimukseni ensimmäisestä osasta, mutta se ei vielä riitä. Toivon todella, että saamme jykevän rahoituksen laajamittaisempaa tutkimusta varten.

Tutkimushanke on jo yllättänyt tekijänsä.

– Ennen tätä hanketta arvelin, että rokotusten vastustamisen taustalla on yleensä ideologisia syitä. Heräsin siihen, että näin ei välttämättä ole.

Syyt rokotusten välttelyyn voivatkin usein olla käytännöllisiä.

Ulkomaisten tutkimusten mukaan käytännön seikat saattavat olla jopa merkittävämpiä tekijöitä rokottamattomuuden taustalla kuin ideologinen vastustus.

Sivelä antaa esimerkin omasta elämästään.

– Olen päivät töissä. Neuvola on auki kello 8–16. Vaatii suuria järjestelyjä ehtiä viedä lapset vuorollaan neuvolaan.

Palvelujen saavutettavuus heijastuu rokotuskattavuuteen.

Sivelä pitää esimerkillisenä kuntien tapaa pidentää ajoittain terveysasemien aukioloa influenssarokotuskaudella.

– Ongelmiin löytyy usein jalat-maassa-ratkaisu.