Tartuntatautitietojen perusteella voidaan nähdä, että 11- ja 12-vuotiaiden lasten tartunnat kehittyivät pitkälti samalla tavalla aina syksyyn 2021 asti. Rokotukset 12–15-vuotiaille lapsille alkoivat elokuussa, jonka jälkeen voitiin havaita 11-vuotiailla selkeästi enemmän tartuntoja kuin 12-vuotiaiden ikäryhmässä.

”On yllättävää, että erot ovat näinkin selkeitä. Viimeisten viikkojen aikana tartuntoja on ollut 11-vuotiailla jopa kaksi kertaa enemmän kuin 12-vuotiailla. Ei ole poissuljettua, että rokottaminen olisi vaikuttanut myös testeihin hakeutumisen kynnykseen, mutta eroa rokottamattoman ja rokotetun ikäryhmän välillä on joka tapauksessa merkittävä”, kertoo tutkimusryhmän johtaja Turun yliopiston terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen tiedotteessa.

”Tartuntojen lisäys 12-vuotiailla näyttäisi olevan maltillista ja tätä voi selittää myös toisten rokotusten kasvu viime viikkoina”, arvioi tohtorikoulutettava Milla Hägg.

Joulukuussa julkaistuista aineistoista käy ilmi myös, miten rokotukset ovat vaikuttaneet eri toimialoilla toimivien työntekijöiden tartuntoihin. Tartuntoja löytyy edelleen samoista ammateista kuin keväällä, mutta rokotetuilla alakohtainen vaihtuvuus on tasoittunut.

”Rokotusten vaikutukset näkyvät selvästi alakohtaisessa tarkastelussa. Tartunnat jakautuvat hyvin tasaisesti rokotetun ryhmän sisällä toimialasta riippumatta, mutta tarkasteltaessa rokottamattomia, ovat alakohtaiset erot isoja. Rokottamattomilla näyttää olevan vaihteleva riski riippuen siitä millä alalla työskentelee, tutkimusryhmän avustaja Helena Rantakaulio sanoo.

Rokotukset. Rokotusten vaikutukset näkyvät selvästi alakohtaisessa tarkastelussa.

”Tämä tukee Tilannehuoneen aikaisempaa havaintoa alakohtaisista riskeistä saada koronatartunta. Rokotukset näyttäisivät poistavan tätä riskiä tehokkaasti.”

Lue seuraavaksi: