Rokotetutkimusta tehtäessä halutaan olla varmoja, että kun kehitteillä olevaa rokotetta annetaan ensimmäistä kertaa ihmisille, sillä ei saada aikaan harmia. Tämän vuoksi koehenkilöiden on alkuvaiheessa oltava terveitä ja hyväkuntoisia, yleensä nuoria aikuisia.

– Se on aikaisemmin johtanut siihen, että on rekrytoitu terveitä, nuoria, salskeita valkoisia miehiä, THL:n infektiotautien torjunnasta ja rokotteista vastaava ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo.

Naisia syrjivät käytännöt herättivät kritiikkiä siitä, että tutkimukseen pitäisi ottaa varhaisemmassa vaiheessa mukaan väestöä paremmin edustavia koehenkilöitä. Koehenkilöiden sukupuolijakaumaan on alettu Nohenykin mukaan kiinnittää huomiota vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Niin kuin ylipäänsä kaikkialla pyritään tasa-arvoisempaan käyttäytymiseen ja pois rakenteellisista epätasa-arvoisuuksista. Se pätee myös siinä, että pitää ottaa mukaan myös erilaisia etnisiä ryhmiä.

Kun koehenkilö on nuori ja terve, sukupuolella ei ole väliä, Nohynek vahvistaa.

– Nykyään ensimmäinen faasi kohdistuu yleensä nuoriin, mutta on pyritty tasapainottamaan, että on sekä miehiä että naisia. Naisten kohdalla varmistetaan, että he eivät ole raskaana. Raskaana olevilla tehdään yleensä tutkimuksia vasta myöhemmässä vaiheessa, kun on riittävästi varmistettu rokotteen turvallisuus.

Koronarokotteita on maailmalla kehitteillä pitkälti toista sataa. Ainakin länsimaisessa työssä koehenkilöiden monipuoliseen edustavuuteen pyritään, mutta kiinalaisten tai venäläisten puolesta Nohynek ei puhu.

Toisessa vaiheessa tutkitaan rokotteen vastustuskykyä herättäviä vasta-aineita ja turvallisuutta. Siinä koehenkilöt pyritään valitsemaan siten, että he vastaavat mahdollisimman hyvin lopullista kohderyhmää.

Näin rokotteesta saadaan riittävän tarkkaa tietoa ennen kuin edetään tehotutkimukseen.

– Miehet ja naiset saattavat olla immunologisilta ominaisuuksiltaan ja tautialttiudeltaan erilaisia. On tärkeätä, että meillä on riittävä ymmärrys [rokotteen toimivuudesta eri sukupuolilla.

Suomessa toinen kehitteillä oleva koronarokote on edennyt eläintutkimuksiin. Adenovirusvektoriin perustuvaa rokotetta kehittävät professori Kalle Saksela ja akatemiaprofessori Kari Alitalo Helsingin yliopistosta sekä akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta.

Ihmiskokeisiin voisi olla mahdollista edetä vielä tämän syksyn aikana. Käyttövalmis rokote voisi mahdollisesti olla ensi vuoden syksyllä.

Kotimainen tutkimus tulee jonkin verran pisimmälle ehtineitä kansainvälisiä rokoteprojekteja jäljessä. Niitä ovat Oxfordin yliopiston ja ruotsalais-brittiläisen Astrazenecan, yhdysvaltalaisen lääkeyhtiö Modernan sekä saksalaisen BioNTechin ja yhdysvaltalaisen Pfizerin rokotetutkimukset. Alustavat tulokset ovat olleet lupaavia.

Jos kansainvälisen tutkimuksen tuloksena saadaan koronarokote, siitä voi kuitenkin tulla kova kilpailu eri maiden välillä. Näin ollen kotimainen rokote ei välttämättä olisi saatavilla juuri kansainvälistä myöhemmin. Tarkkaa tietoa rokotteiden lopullisesta aikatauluista ei ole vielä kenelläkään.

Nohynek sanoo, että on hienoa, että suomalaista rokotetta kehitetään, mutta sitä ei hänen käsityksensä mukaan suosita mitenkään erityisesti.

– Etusijalla ovat tietysti ne, joista on riittävästi ihmisillä tutkittua dataa ja lääkeviranomaisten myyntilupa olemassa.

– Rokotteesta, joka on vasta mennyt eläinkokeisiin, on vaikea sanoa mihin se päätyy. Siinä on vielä monta askelta kuljettavana, Nohynek kommentoi uutista suomalaisesta rokotekehityksestä.

THL ei hänen tietojensa mukaan ole tukemassa kotimaisen koronarokotteen tutkimusta. Suomen Akatemia myönsi kesällä 10 miljoonaa euroa koronarokotetta kehittäville työryhmille.