Suomessa 159 624 ihmistä oli saanut koronarokotteen 4. helmikuuta mennessä, osoittavat THL:n rokotusrekisterin tiedot. Rokotusrekisteri ei erottele, onko henkilö saanut yhden vai kaksi koronarokoteannosta.

Ensimmäisen ja toisen rokotuksen väliä on pidennetty Suomessa, vastoin rokotekehittäjien suositusta.

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet , mitä järkeä tässä on?

– Tärkeintä on pohtia, miten toimimalla saamme käytössä olevista rokoteannoksista tässä epidemiatilanteessa kokonaisuuden kannalta parhaan kansanterveydellisen hyödyn.

Pitäisi toki olla niin, että lääketiede perustuisi aina osoitettuun näyttöön, mutta realiteetti on joskus toinen. Aina ei ole sellaista luksusta, että kaikessa voitaisiin mennä sen mukaan, mitä valmistaja on antanut ohjeeksi ja että olisi kaikesta tutkittua tietoa.

Esimerkiksi näin on etenkin lastentautien ja erityisryhmien kohdalla, joiden kautta itse katson tätä tilannetta taustani takia. Kaikkea ei ole yksinkertaisesti tutkittu heillä. Siitä perspektiivistä katsoen en itse koe tätä menettelyä koronarokotusten kanssa erityisen poikkeukselliseksi tai ennen kuulumattomaksi. On katsottava kokonaisuuden kannalta, mikä on mielekkäin tapa toimia.

Pfizerin ja Modernan rokotteista tiedetään nyt todella hyvin, että ne antavat suojavaikutuksen jo ensimmäisen annoksen jälkeen. Sitä tietoa ei ole, kuinka kauan suojavaikutus kestää ensimmäisen annoksen jälkeen.

Tämä voi kuulostaa riskipäätökseltä, mutta uusia tautitapauksia seurataan tarkasti. Jos kävisi niin, että tautitapauksia alkaisi tulla yhden annoksen saaneilla, päätöstä voitaisiin muuttaa.

Kuinka suuri osa suomalaisista on rokotettu juhannukseen mennessä?

– Olen luottavainen, että iso osa suomalaisista on rokotettu juhannukseen mennessä. Myös THL on nyt optimistisempi aikataulun suhteen kuin tammikuussa.

Oleellisesti rokotustahtiin vaikuttaa se, että rokotteiden saatavuus paranee keväällä. Muutama viikko on vielä niukkuutta tarjolla, mutta rokotetahdin pitäisi lähteä kiihtymään maaliskuun aikana. Ei ole mitään syytä olettaa, että rokotetuotanto sakkaisi jatkossa.

Nyt Pfizerin rokotteen tuotantokapasiteettia ollaan kasvattamassa. AstraZenecan rokotetta on tulossa yhtiön ilmoituksen mukaan 40 miljoonaa maaliskuun loppuun mennessä. Suomen osuus tästä on noin puoli miljoonaa. Myös Modernan rokotetta alkaa jossain vaiheessa tulla enemmän myös Eurooppaan.

Lisäksi myös Johnson & Johnsonin koronarokotteesta on saatu hyviä tuloksia. Olisin yllättynyt, jos Yhdysvaltojen lääkeviranomaiselta FDA:lta ei tule tälle rokotteelle hyväksyvää päätöstä helmikuussa ja Euroopan lääkeviranomaiselta EMA:lta pian tämän jälkeen maaliskuussa.

EU on tehnyt Johnson & Johnsonin rokotteesta hankintasopimuksen. Oletus on, että se helpottaa osaltaan rokotteiden saatavuutta.

Rokotetaanko suomalaisia ennen pitkää myös venäläisellä Sputnikilla?

– Suomessa rokotteet tulevat käyttöön EMAn käsittelyn kautta. Periaatteessa Fimea voisi tehdä itsenäisiäkin päätöksiä, mutta en oikein usko sellaiseen ryhdyttävän. Siihen, saavatko suomalaiset Sputnik-rokotetta vaikuttaa siis, jätetäänkö rokote EMAn arvioitavaksi. Jos jätetään, arviointi vienee noin kaksi kuukautta, koska tehon ja turvallisuuden lisäksi valmistusprosessin luotettavuus tulee arvioida yksityiskohtaisesti.

Sputnik-rokotteella on upea suojateho ja se on hyvin suunniteltu rokote. Rokotteeseen on yhdistetty kahta eri kantajavirusta. En ole yllättynyt, että sen tulokset olivat hyvät tutkimuksissa.

Hyvin monet maat ympäri maailman ovat kiinnostuneita hankkimaan Sputnik-rokotetta, ja osa on jo myöntänyt sille luvatkin. Myös Sputnik-rokotteen konkreettinen saatavuus vaikuttaa siihen, saavatko suomalaiset rokotetta. Itse ajattelen, että Sputnik-rokotteella on tärkeä merkitys globaalisti, kuten kiinalaisillakin koronarokotteilla. EU:ssa todennäköisesti pärjätään niillä rokotteilla, joista on jo tehty hankintapäätös tai joita parhaillaan valmistellaan.

Jos on saanut ensimmäisen rokotuksen mutta ei vielä toista, mitä saa tehdä?

– Ensimmäinen rokotekin vähentää jo selvästi vakavan tautimuodon riskiä. Suojavaikutuksen muodostumiseen menee viikko, joten ensimmäisellä viikolla rokotuksen jälkeen kannattaa olla erityisen huolellinen suojautumisen suhteen. Sen jälkeen riski vaikealle infektiolle on jo hyvin pieni.

Iäkkäät ihmiset voivat sen jälkeen olla huomattavasti vähemmän huolissaan: ei tarvitse samalla tavalla pelätä kaupassa käyntiä tai läheisten näkemistä. Siltä osin elämä voi normalisoitua heillä.

On kuitenkin selvää, että hengityssuojaimen käyttöä ei tule lopettaa. Hyvää käsihygieniaa ei kannata lopettaa koskaan, se on tullut jäädäkseen. Käsidesinfiointilaitteita ei pitäisi hävittää kaupoista myöhemminkään.

Kuinka hyvin jo yksi rokote suojaa? Onko eroa, kuinka hyvin eri rokotteet suojaavat yhden annoksen jälkeen?

– Suojavaikutus on mielestäni kiistaton kaikissa näissä kolmessa rokotteessa ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen. Se tarkoittaa, että suojavaste on huomattavasti päälle 50 prosenttia. Tämä ei myöskään tarkoita, että loput 50 prosenttia eivät hyötyisi rokotteesta ollenkaan. Prosentuaalista vertailua ei ole eri rokotteilla mielekästä tehdä, koska osan suojavaikutuksen kestoa yhden annoksen jälkeen ei tiedetä ja tältä osin tapausmäärät ovat pieniä.

Vaikka suojavaste on hyvä jo ensimmäisen rokotteen jälkeen, tehosteannos kannattaa ehdottomasti ottaa, vaikka olisi saanut rokotteesta esimerkiksi kuumereaktion. Kuume on normaali rokotereaktio rokottaessa. Se kertoo elimistön puolustusjärjestelmän aktivoitumisesta.

Voiko molemmat rokotteet saanut ihminen tartuttaa kuitenkin muita? Kuinka kauan?

– Nyt on jonkun verran tullut jo tietoa tartuttavuudesta AstraZenecan rokotteen osalta. On tutkittu, kuinka paljon virusta löytyy nenäontelosta rokotetuilta. Tulos on, että rokote on vähentänyt viruksen löytymistä nenäontelosta, mutta ei se toki kaikkea tartuttavuudesta kerro.

Jotkut saavat rokotteesta huolimatta oireellisen taudin, ja he varmasti voivat siten tartuttaa muita. Väestötasolla nähdään vaikutus epidemian kehittymisessä, mutta yksilön tulee jatkaa suojaustoimenpiteitä.

Kahden rokoteannoksen jälkeen oma riski sairastua vakavasti on hyvin pieni. Israelissa rokottaminen on jo väestötasolla niin pitkällä, että sieltä saadaan pian tietoa rokotteiden toiminnasta. Se auttaa jatkon arviointia tartuttavuudenkin osalta.

Kun ihminen on saanut kaksi rokotusta, voiko hän palata niin sanottuun normaalielämään ennen koronaa? Ympärillä on kuitenkin paljon ihmisiä, jotka eivät ole saaneet rokotusta.

– Toistaiseksi jatkuu hengityssuojaimen käytön, etäisyyden pitämisen ja vastuullisen käyttäytymisen suositus.

En pidä todennäköisenä, että Suomessa tulisi sellaista laajamittaista ongelmaa, että rokotetut alkaisivat käyttäytyä holtittomasti. Suomessa hyvää epidemiatilannetta selittää osin sekin, että kunnioitamme toistemme tilaa normaalistikin.

Sataprosenttiseen kattavuuteen ei päästä koskaan. Missä vaiheessa voimme unohtaa kasvosuojaimet ja turvavälit?

– Normaaliin arkeen palaaminen on nähdäkseni perusteltua siinä vaiheessa, kun kaikille on tarjottu rokotetta eikä rokotteiden suojaavuudesta ole tullut mitään yllättävää tietoa. Kohtalaisen pian saamme jo tietoa, mitä tapahtuu paljon rokottaneessa Israelissa tartuttavuudelle ja sairastavuudelle.

On toisaalta laaja kysymys, kannattaako esimerkiksi etätyösuositusta koskaan lopettaa esimerkiksi ilmastonmuutosta ajatellen. Kasvomaskikin on ollut normiarkea Aasiassa ennen koronaa. Käsideseistä ei ainakaan kannata mielestäni luopua tulevaisuudessakaan kaupoissa, hygieniasta kannattaa pitää huolta jatkossakin.

Koko maailmasta koronavirus ei tulekaan pitkään aikaan häviämään, siihen ei kannata luottaa. Siksi vaihtoehto mielestäni ei ole, että jättäisi itsensä rokottamatta. Jossain vaiheessa rajojen on kuitenkin pakko avautua.

Lue myös: