Alkoholiongelmat ja masennus esiintyvät huomattavan usein samanaikaisesti ja vaikeuttavat toinen toisiaan. Toisen häiriön seulonta on siksi tärkeää, jos jompikumpi on todettu.

Näin todetaan psykiatrian erikoislääkäri Jonna Levolan tällä viikolla tarkistettavassa väitöskirjassa.

Levola selvitti väitöksessään alkoholiongelmien, alkoholin käyttötapojen, masennuksen ja elämänlaadun välisiä monimuotoisia yhteyksiä.

Tutkimuksen tulokset tukevat alkoholiongelmien tunnistamisen ja hoitamisen tärkeyttä masentuneilla ja osoittivat, että tehokas riskijuomisen seulonta on helposti toteutettavissa.

Niin ikään kannustava löydös lääkärien käytännön työn kannalta tutkimuksessa oli, että alkoholiriippuvuuden hoito oli yhteydessä elämänlaadun paranemiseen.

Suomalaisessa väestöotoksessa Levola arvioi kymmenen kysymyksen AUDIT-kyselyn ja kahden sen lyhennelmän toimivuutta masentuneiden riskijuomisen seulonnassa.

Riskijuomisen seulonta masentuneilla miehillä ja naisilla onnistui AUDIT-kyselyllä sekä toisella lyhennelmällä hyvin, seuloen noin 80–90 prosenttia riskijuojista. Kolmas kysely soveltui miehille, mutta ei seulonut riskijuomista naisilla.

Samassa väestöotoksessa selvitettiin edelleen humalajuomisen ja masennuksen välistä yhteyttä, samoin kuin alkoholiongelmien ja alkoholin käyttötapojen yhteyttä elämänlaatuun erikseen masentuneilla ja ei-masentuneilla henkilöillä.

Miehet, joilla oli esiintynyt humalajuomista keskimäärin kerran viikossa viimeisen neljän viikon ajan, kärsivät 2,6-kertaa useammin masennuksesta kuin miehet, joilla humalajuomista oli harvemmin. Vastaavaa yhteyttä ei todettu naisilla.

Masentuneet miehet ja naiset joivat enemmän ja humalahakuista juomista oli tiheämmin kuin ei-masentuneilla. Masentuneiden AUDIT-pisteet olivat korkeammalla, mikä viittaa vaikeampiin alkoholiongelmiin.

Jonna Levolan väitös Alcohol Problems in Depression: Screening, patterns of drinking and relationship with quality of life (Alkoholiongelmat ja masennus: seulonta, juomatavat ja yhteydet elämälaatuun) tarkastetaan perjantaina 3.8.2018 kello 12 Tampereen yliopistossa.

Vastaväittäjänä on dosentti Solja Niemelä Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Mauri Aalto.

Väitöskirja kuuluu päihdelääketieteen alaan.