Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palko on alustavasti hyväksynyt julkisen terveydenhuollon kustantamana tapahtuvan kuvantamisen kriteerit, jotka koskevat mammografiatutkimusta rintasyövän varhaiseksi toteamiseksi oireettomalta henkilöltä, joka on suuressa riskissä saada rintasyöpä.

Kohonnut rintasyöpäriski tulee olla geneettisesti varmistettu.

Kriteeriluonnoksen mukaan tällainen henkilö olisi oikeutettu mammografiatutkimukseen julkisin varoin korkeintaan kerran vuodessa. Mammografiatutkimus ei kuitenkaan olisi oikeutettu, jos geenimuunnokseen tiedetään liittyvän kohonnut riski säteilyaltistuksen aiheuttamille haitoille.

Kriteerit voimaan maaliskuun alussa

Kriteeriluonnokset ovat kommentoitavana Lausuntopalvelu.fi-palvelussa 20. joulukuuta asti.

Palko pyrkii hyväksymään lopulliset kriteerit helmikuussa, ja ne tulisivat voimaan 1. maaliskuuta ensi vuonna.

Kriteerit annetaan säteilylain 111 §:n nojalla. Sen perusteella lääketieteellisen säteilyaltistuksen oikeutuksesta on laadittava kyseistä henkilöä koskeva erityinen kirjallinen perustelu silloin, kun oireettomaan henkilöön kohdistuva taudin varhaista toteamista varten tarvittava säteilyaltistus ei ole osa seulontaohjelmaa.

Perustelun laatimisessa on noudatettava palveluvalikoimaneuvoston laatimia tutkimukseen pääsyn kriteerejä, mikä vaatimus koskee myös yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitettuja terveydenhuollon palveluja.

Kriteerit eivät ole kuvantamissuosituksia, vaan kriteereillä rajataan mammografian käyttöä säteilylain nojalla. Mammografia on ionisoivalle säteilylle altistava tutkimus. Säteilylle ei säteilylain mukaan pitäisi altistaa ilman lääketieteellistä perustelua. Turvallista säteilyannosta ole olemassa.

Jokainen elinaikainen mammografiatutkimus lisää kuvatun alueen saamaa säteilyaltistusta ja samalla henkilön riskiä säteilyn aiheuttamille haitoille, kuten syövälle.

Säteilystä aiheutuvan kuolemaan johtavan rintasyövän riskikertoimena voidaan käyttää 0,7 prosenttia yhtä sievertiä kohti, kun tutkittavista iso osa olisi 30‒50-vuotiaita naisia. Jos 2000‒5000:lle oireettomalle henkilölle tehtäisiin vuosittain molempien rintojen mammografiatutkimus, voidaan tilastollisesti arvioida, että säteilyaltistus aiheuttaisi tällöin 0‒1 henkilölle kuolemaan johtavan syövän.

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä Suomessa.

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä Suomessa, ja 5‒10 prosentilla sairastuneista on korkean riskin periytyvää alttiutta.

Ainakin BRCA1-, BRCA2 ja PALB2-geenimutaatiot aiheuttavat korkean riskin sairastua rintasyöpään: elinikäinen riski on noin 50‒80 prosenttia.

Li-Fraumenin syndroomaan liittyy tavallista suurempi herkkyys säteilylle, minkä vuoksi näille henkilöille ei käytetä seurannassa mammografiaa.

Säännöllisellä kuvantamisseurannalla pyritään toteamaan syöpä varhaisessa vaiheessa, ja siten vähentämään rintasyöpäkuolleisuutta korkean riskin omaavilla henkilöillä.

Magneettikuvauksen ja mammografian herkkyyden vertailua

Tutkimuksissa on vertailtu todettujen syöpien määrää, kun seurantaan käytetään eri menetelmiä: pelkkää mammografiaa tai mammografiaa yhdistettynä magneettikuvaukseen.

Tutkimuskirjallisuudessa jälkimmäisessä ryhmässä syöpiä todettiin selvästi enemmän kuin pelkän mammografian avulla, mutta ero tasoittui myöhemmillä kuvauskierroksilla, eikä magneettikuvauksen parempi herkkyys ollut lopulta tilastollisesti merkitsevä.

Verrattaessa pelkällä magneettikuvauksella toteutettua seurantaa mammografialla ja magneettikuvauksella toteutettuun seurantaan BRCA2-mutaation kantajilla, magneettikuvauksen herkkyys oli kaikissa ikäryhmissä parempi kuin mammografian, mutta yli 50-vuotiailla mammografian vaikutus kuvantamisseurannan herkkyyteen oli merkittävä.

BRCA1- ja BRCA2-geenimuunnoksen kantajien kuvantamisseurannasta on kirjallisuudessa todettu, että magneetti- ja mammografiakuvaukset täydentävät toisiaan.

Ainakin yli 50-vuotiailla potilailla mammografian lisääminen magneettikuvauksen rinnalle näyttää lisäävän kuvantamisen herkkyyttä, Palko toteaa tiedotteessa. Yli 50-vuotiailla magneettikuvauksen yhdistäminen seurantaan näyttäisi lisäävän herkkyyttä ainakin BRCA-geenimutaation kantajilla.

Yli 60-vuotiailla BRCA-kantajilla on todettu 2,5-kertainen määrä seurantatutkimusten välillä ilmaantuneita syöpiä, kun kansallisen suosituksen mukaisesti mammografiaseurannan väli oli kaksi vuotta verrattuna siihen, että mammografia oli tehty vuosittain.

BRCA1- ja BRCA2-geenimuunnoksen kantajien seurannassa käytetyn yhdistetyn magneetti- ja mammografiatutkimuksen vaikutuksesta kuolleisuuteen pitkällä aikavälillä on vielä liian vähän tutkimustuloksia johtopäätösten tekemiseksi, Palko kuitenkin toteaa.

Kriteerien tärkeimmät tietopohjat ovat systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen sisältyvät monikeskustutkimukset ja yksi satunnaistettu kontrolloitu tutkimus.