– Oikea-aikainen hoito on potilaan etu, mutta se toisi myös säästöjä terveydenhuoltoon, Suomen Reumatologisen Yhdistyksen varapuheenjohtaja ja kansallisen Reumasairauksien koordinaatiokeskuksen johtaja dosentti Pia Isomäki sanoo tiedotteessa.

– Eritoten reuman uudet biologiset lääkkeet ovat tehokkaita, mutta kalliita. Olisi kaikkien etu, että näitä valmisteita käytetään mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.

Reumasairauksien hoitoon käytetään aina ensin perinteisiä reumalääkkeitä ja niiden yhdistelmiä. Ellei sairautta saada niillä rauhoittumaan, aloitetaan potilaalle niin sanottu biologinen lääke. Biologiset lääkkeet ovat yleisimmin vasta-aineita. Biologiset valmisteet ovat kalliita, mutta markkinoille on vähitellen alkanut tulla myös niiden edullisempia kopiolääkkeitä, biosimilaareja.

– Silti reumapotilaiden lääkityskustannukset ovat vuosittain noin 200 miljoonaa euroa. Valtaosa tästä summasta muodostuu biologisista lääkkeistä, eli puhutaan varsin merkittävästä kuluerästä, Isomäki toteaa.

Säästöjä reuman hoidossa voidaan saada aikaan siten, että oikea lääke päätyy oikealle potilaalle oikeaan aikaan.

– Kansallinen reumarekisteri, johon sisältyy myös kattava biologista lääkehoitoa saavien potilaiden rekisteri, takaisi että voisimme seurata sekä lääkkeiden turvallisuutta että arvioida niiden tehoa ja kustannusvaikuttavuutta.

Erityisen tärkeänä reumaa hoitavat lääkärit pitävät järjestelmällistä tietoa silloin, kun potilaan käyttämä alkuperäislääke vaihdetaan kopiolääkkeeseen.

– Meistä olisi myös tärkeää varmistaa, että potilaat saavat parasta mahdollista hoitoa riippumatta asuinpaikasta. Emme tiedä, onko hoitotuloksissa nyt alueellisia eroja. Niitä ei pitäisi olla, sillä huonosti hoidettu reuma johtaa pysyviin nivelvaurioihin ja sitä kautta potilaan toiminta- ja työkyvyn menetykseen.

Suomen Reumatologinen Yhdistys on jo aloittanut reumarekisterin kehittämisen. Rekisteri on valittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kumppanuusrekisteriksi vuosille 2021–2022.

Reumatologien yhdistyksen ja Reumasairauksien koordinaatiokeskuksen tavoitteena on pysyvästi julkisrahoitteinen, THL:n ylläpitämä rekisteri. Tätä tavoitetta edistämään yhdistys ja koordinaatiokeskus ovat äskettäin laatineet avoimen kirjeen reumarekisterin puolesta. Kirje on lähetetty laajasti päättäjille ja sidosryhmille. Sosiaali- ja terveysministeriön asetusta laaturekisteristä odotetaan kuluvan kevään aikana.

Noin 100 000 suomalaista sairastaa pitkäaikaista lääkitystä vaativaa reumasairautta. Yleisin niistä on nivelreuma. Reumasairauksia on myös lapsilla. Heillä taudin yleisin muoto on lastenreuma. Nivelreuman ja lastenreuman ohella tulehduksellisia reumasairauksia ovat muun muassa selkärankareuma ja sidekudossairaudet kuten SLE, myosiitit, systeeminen skleroosi sekä Sjögrenin oireyhtymä.

Lue seuraavaksi: