Nuorten ruokailutottumuksiin vaikuttavat eniten vanhemmat, kaverit ja sosiaalinen media. Virallisilla suosituksilla ja opettajien, lääkäreiden tai terveysammattilaisten sanalla on heille vähemmän merkitystä, selvisi elintarvikeyritys Arlan teettämästä ja tutkimusyritys Ipsoksen kesällä 2020 tekemästä tutkimuksesta. Siinä selvitettiin 13–19-vuotiaiden ruoka-asenteita Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Jokaisesta maasta oli mukana 500 nuorta.
Arla Suomen tuotekehityspäällikkö Minna Elovainio toteaa, että vanhemmilla on nuorten elämässä arvokas rooli.
– He vaikuttavat esimerkillään alle 16-vuotiaiden nuorten ruokailutottumuksiin kaikkein eniten. Sitä vanhemmille, yli 16-vuotiaille, taas ystävillä ja sosiaalisella medialla on suurin merkitys. Ja vaikka asiantuntijoiden neuvoilla on nuorten omasta mielestä vähäisempi merkitys, voi olla, että ne vaikuttavat vanhempien kautta, Elovainio sanoo.
Koska 46 prosenttia tutkimuksen nuorista kokee vanhempiensa vaikuttaneen heidän ruokailutottumuksiinsa kaikkein eniten, ravitsemustietoa kannattaakin suunnata myös vanhemmille.
Tutkimuksen mukaan joka kolmas 13–19-vuotiaista suomalaisista nuorista noudattaa jotakin erikoisruokavaliota, tytöt hieman useammin kuin pojat. Ruotsissa 40 prosenttia nuorista kertoi noudattavansa erikoisruokavaliota, Tanskassa 23 prosenttia.
Suomessa laktoositonta ruokavaliota noudattaa 17 prosenttia vastaajista. Pääasiassa kasvispainotteisesti syöviä eli niin sanottuja fleksaajia on 6 prosenttia, samoin kasvissyöjiä 6 prosenttia, vegaaneja puolestaan 2 prosenttia ja gluteenitonta ruokavaliota noudattavia 2 prosenttia. Nuorten ja vanhempien ruokavalioluvut ovat liki yksi yhteen tasoissa, mikä tukee tutkimuksen tulosta vanhempien vahvasta vaikutuksesta.
Kiinnostava havainto on, että nuoret uskovat erikoisruokavalioiden noudattamisen olevan huomattavasti yleisempää kuin se todellisuudessa on. Vaikka ruokavalioiden noudattajia oli kyselyn perusteella kolmasosa nuorista, vastaajat uskoivat 56 prosentin kavereista noudattavan jotakin erikoisruokavaliota. Nuoret arvelivat, että laktoositonta ruokavaliota noudattavia olisi 36 prosenttia, kasvissyöjiä 24 prosenttia, fleksaaja 7 prosenttia, vegaaneja 11 prosenttia ja gluteenittoman ruokavalion noudattajia 15 prosenttia.
– Tämä voi johtaa siihen, että nuoret kokevat tarpeettomasti ystävien kautta tulevaa painetta omia valintojaan kohtaan, Elovainio pohtii.
Hänen toteaa, että erikoisruokavaliot ovat nouseva trendi ja ruoka on ihmisille merkityksellistä.
– Se on tietyllä tavalla osa identiteettiä ja arvomaailmaa. Ruoasta on tullut aika monimutkainenkin asia.
Osa ruokavaliota noudattavista nuorista kertoi kuitenkin myös poikenneensa linjastaan. Esimerkiksi kasvisruokavaliota noudattavista ja vegaaneista kolmasosa oli syönyt viikon sisällä broileria.
– Se on tavallaan lohdullista, sillä se osoittaa, etteivät ainakaan nuoret kuitenkaan suhtaudu asiaan liian ryppyotsaisesti, Elovainio sanoo.
Suomalaiset nuoret tuntevat ravitsemussuositukset hieman paremmin kuin nuoret Ruotsissa ja Tanskassa. Suomalaisnuorista 58 prosenttia tuntee ne melko tai erittäin hyvin ja 89 prosenttia pitää niitä myös luotettavina. Esimerkiksi vain 45 prosentilla ruotsalaisista teini-ikäisistä on selkeä kuva ravitsemussuosituksista.
Viralliset suositukset eivät kuitenkaan innosta nuoria hakemaan lisätietoa, ja suomalaiset nuoret myös ajattelivat muiden maiden nuoria useammin, että suositukset ovat vanhanaikaista luennointia.
– On tärkeää, että nuoret tietävät, miten terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio koostetaan. Tutkimuksen tulos kuitenkin viittaa siihen, että viestintää nuorille olisi tarpeen kehittää niin, että nuoret kokevat aihepiirin omakseen ja innostuvat siitä, Elovainio sanoo.
Siitä huolimatta, että nuoret eivät innostu virallisista ravintosuosituksista, he ovat kuitenkin kiinnostuneita aiheesta ja etsivät siitä tietoa. Kyselyn mukaan 59 prosenttia suomalaisnuorista oli hakenut inspiraatiota tai tietoa ruoasta.
– Se kuvastaa sitä, että ruoka ja terveellinen syöminen kiinnostavat nuoria varmaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Se on positiivista koko elintarvikealan kannalta, Elovainio sanoo.
Nuorten verkkohaut koskivat useimmin reseptejä, mutta myös tietoa terveellisestä ja kestävästä syömisestä. Kestävyydeksi nuoret mielsivät usein erityisesti ympäristöystävällisyyden.
