Ravintovalmiste voi suojata muistia ja aivokudosta

Alzheimerin tauti nakertaa jo hyvin varhain ihmisen ajattelu- ja toimintakykyä. Ensioireet ovat lieviä, mutta haittaavat potilasta arkisissa tilanteissa.

Näin alkuvaiheessa olevaan sairauteen ei ole lääkehoitoa. Kliinisestä ravintovalmisteesta tehdyn monikeskustutkimuksen tulokset toivat siksi merkittäviä uutisia Alzheimerin taudin hoitoon.

Lokakuussa julkaistut tutkimustulokset osoittivat, että sairauden etenemistä voidaan hidastaa Alzheimerin tautia sairastavien ravitsemuksellisiin erityistarpeisiin kehitetyllä ravintovalmistejuomalla.

Hoitokokeessa ei pystytty osoittamaan valmisteen vaikutusta kognitiiviseen toimintakykyyn kokonaisuutena. Tilastollisesti merkitsevä ero aktiivi- ja kontrolliryhmien välille syntyi kuitenkin muuttujissa, jotka mittaavat arjen toimissa tarvittavia tiedollisia toimintoja ja toimintakykyä.

– Näitä ovat esimerkiksi muistitoiminnot, aikaan ja paikkaan orientoituminen sekä päättelykyky, selventää hoitokoetta johtanut professori Hilkka Soininen Itä-Suomen yliopistosta.

Ravintovalmisteella voidaan siis suojata muistia ja tukea arjen askareista selviämistä.

– Tämä on hienoa, koska juuri näiden asioiden heikkeneminen huolettaa Alzheimerin tautia sairastavia ihmisiä kaikkein eniten.

Hoitokoe oli osa laajaa EU-rahoitteista LipiDiDiet-tutkimuskonsortiota, joka etsii uusia keinoja muistisairauksien ehkäisyyn.

Kokeessa käytettyä kliinistä ravintovalmistetta on kehitetty hankkeessa ja sitä edeltäneessä LipiDiet-hankkeessa vuosien ajan.

Valmisteen kehitystyö alkoi sen jälkeen, kun tutkijat osoittivat kokeellisissa tutkimuksissa tiettyjen ravintoaineiden voivan vaikuttaa Alzheimerin taudissa nähtäviin muutoksiin. Havainnon pohjalta kehitettiin Fortasyn Connect -niminen ravintoaineyhdistelmä, johon sisältyy omaga-3-rasvahappoja, koliinia, urifiinimonfosfaattia, fosfolipidejä, antioksidantteja sekä B-ryhmän vitamiineja.

Hoitokoe oli jo kolmas tutkimus, jossa ravintovalmisteen edulliset vaikutukset muistitoiminnoille osoitettiin. Aiemmin valmistetta on tutkittu potilailla, joilla Alzheimerin tauti oli jo edennyt lievään dementiaan.

Nyt tehty hoitokoe sen sijaan kohdistui potilaisiin, joilla oli todettu vasta taudin ensioireita.

– Potilailla oli hyvin lieviä muistiongelmia ja muita tiedonkäsittelyongelmia, joiden taustalla oli mitä todennäköisimmin Alzheimerin tauti. Esimerkiksi kuvantamisessa nähdyt aivojen muutokset tai aivoselkäydinnesteen biomarkkerit viittasivat alkavaan Alzheimeriin, Soininen kertoo.

Suotuisat vaikutukset ajattelu- ja toimintakykyyn eivät olleet ainoat hoitokokeessa saavutetut tutkimustulokset. Mielenkiintoisena havaintona Soininen pitää myös sitä, että ravintovalmiste näytti suojaavan myös aivokudosta.

– Alzheimerin tautiin liittyy aivojen etenevä surkastuminen. Erityisesti hippokampus on sellainen aivojen osa, joka taudissa kutistuu. Hippokampuksen koon pienentyminen oli kuitenkin hoitokokeen aktiiviryhmässä vähäisempää kuin kontrolliryhmässä, Soininen kertoo.

Alzheimerin taudin muistioireet on liitetty pitkälti juuri hippokampukseen ja sen vaurioitumiseen.

– Vaikka muutoksia aivokudoksessa jossain määrin havaittiinkin, ravintovalmistetta käyttänyt ryhmä pärjäsi tämän suhteen paremmin kuin kontrolliryhmä. Tutkimus antaa siten aiheen olettaa, että valmisteella pystytään suojaamaan aivoja surkastumiselta.

Hoitokokeen tulokset osoittivat, että ravintovalmisteesta saatiin sitä parempi vaste, mitä aikaisemmin sen käyttö aloitettiin. Soinisen mukaan ravintovalmistehoito pitäisikin aloittaa mahdollisimman aikaisin henkilöillä, joilla tiedetään olevan iso riski sairastua Alzheimerin tautiin.

– Diagnoosi pystytään tekemään varsin varhain juuri aivokuvantamisen tai biomarkkerimäärityksen avulla. Tämä tietysti antaa aihetta miettiä, kuinka varhain ravintovalmisteen käyttöä pitäisi aloitella, Soininen pohtii.

Tätä tutkijat aikovat selvitellä seuraavaksi.

Soinista itseään nyt julkaistut tutkimustulokset ilahduttavat erityisesti yhdestä syystä.

– Tulokset vahvistavat ylipäätään sitä näkemystä, että ravitsemuksella on iso merkitys aivoterveyden kannalta.

Ravitsemukseen on syytä kiinnittää huomiota, sillä ylipaino keski-iässä lisää dementiariskiä. Vanhemmissa ikäryhmissä taas muistisairauteen voi liittyä laihtuminen.

– Silloin ravitsemuksessa voi olla puutteita ja on kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, että henkilö saa kaikki tarpeelliset ravintoaineet.

Apua ennaltaehkäisyn ja hoidon välimaastoon

Muistisairauksien Käypä hoito -työryhmä arvioi Alzheimerin taudin hoitoon suunniteltua Fortasyn Connect -ravintoaineyhdistelmää jo tänä vuonna päivitettyä suositusta varten.

– Johtopäätöksemme oli, että ravintovalmiste osoittaa positiivia merkkejä varhaisen Alzheimerin taudin hoitoon, mutta vakuuttavaa näyttöä sen hyödyllisyydestä ei ollut. Nyt näyttö on lisääntynyt, arvioi työryhmään kuuluva yleislääketieteen erikoislääkäri ja muistisairauksien erityispätevyyden omaava Ari Rosenvall Mehiläisestä.

Rosenvall toteaa, että lääkärikunnasta saatetaan yhä esittää kritiikkiä, ettei näyttö ravintovalmisteen tehosta ole samalla tasolla kuin mitä esimerkiksi lääkehoidolta edellytetään.

– Toisaalta kyse ei ole lääkehoidosta, joten voiko samoja kriteereitä edes käyttää?

Rosenvall pitää tuoreita tutkimustuloksia käytännön lääkärintyön ja potilaan kannalta merkittävinä.

– Tämä ravintovalmiste sijoittuu Alzheimerin ennaltaehkäisyn ja hoidon välimaastoon.

Ravintoaineyhdistelmän vaikutus perustuu siihen, että se sisältää hermosolukalvon uusiutumiselle välttämättömiä ravintoaineita. Alzheimerin tautia sairastavilla on usein puutetta kyseisistä rasvahapoista ja vitamiineista, mahdollisesti niiden lisääntyneen tarpeen takia.

Miten muistisairaita hoitavien lääkärien kannattaisi ottaa uusin tutkimusnäyttö huomioon potilastyössä?

– Minusta lääkärin pitäisi jakaa tietoa, että tällainen valmiste ylipäätään on olemassa. Itse olen jo parin vuoden ajan kertonut varhaista Alzheimerin tautia sairastaville potilaille tästä. Pitää kuitenkin muistaa, että ravitsemushoidossa päätöksenteko on loppujen lopuksi ihmisellä itsellään, ei hoitavalla lääkärillä, farmaseutilla tai kauppamiehellä.

Arjen ajattelukyky säilyi

Kliiniseen hoitokokeeseen osallistui 311 potilasta yhdessätoista keskuksessa Suomessa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Saksassa.

Suurin tutkimuskeskus oli Itä-Suomen yliopistossa, sata potilasta.

Osallistujat satunnaistettiin kahteen ryhmään, joista toinen käytti kaksi vuotta päivittäin kliinistä ravintovalmistejuomaa ja toinen vertailuvalmistetta.

Taudin etenemistä arvioitiin muistipotilaille tarkoitetuilla tehtäväsarjoilla.

CDR-SB-yhdistelmämittarilla mitattava ajattelu- ja toimintakyky arjen tilanteissa heikkeni ravintovalmisteen käyttäjillä 45 prosenttia vähemmän kuin vertailuryhmällä.

Sen sijaan NTB-mittarilla mitattuna tiedolliset toiminnot heikkenivät vertailuryhmässä odotettua vähemmän, eikä ryhmien välille syntynyt tilastollisesti merkitsevää eroa.

Lisäksi ravintovalmisteen käyttäjillä havaittiin vähemmän Alzheimerin tautiin liittyvää aivojen surkastumista.

Hippokampuksen tilavuudessa eroa vertailuryhmään oli 26 prosenttia ja aivokammioiden tilavuudessa 16 prosenttia.

Lähde: Itä-Suomen yliopisto