Suomella on valmius muuttaa rokotusjärjestystä tarpeen tullen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Markku Tervahauta kertoi viikonloppuna Ylen Ykkösaamussa. Rokotusjärjestyksen muuttamista harkittaisiin vasta, kun riskiryhmät on saatu rokotettua ja rokotuksissa siirrytään yleiseen vaiheeseen.

Eri puolilla maailmaa todettu, että heikommassa sosiaalisessa asemassa olevat ovat altistuneet enemmän koronalle ja saaneet enemmän tartuntoja. Myös Suomessa maahanmuuttajavaltaisilla alueilla tartunnoissa on todettu suurempaa ilmaantuvuutta.

– Monessa maassa maahanmuuttajat ovat tulotasoltaan alhaisemmassa asemassa ja ahtaammissa asuinoloissa. Heillä ei kerta kaikkiaan ole samanlaisia mahdollisuuksia toteuttaa rajoituksia samalla tavalla, Tervahauta sanoi.

Yksi vaihtoehto Tervahaudan mukaan on, että tietyt asuinalueet saisivat rokotuksia muita nopeammin. Toinen vaihtoehto on, että rokotteen ottaminen tehtäisiin mahdollisimman helpoksi.

– Se voisi tarkoittaa, että rokotusten ottamisen kynnystä madalletaan. Kauppakeskuksiin tai lähiöihin mentäisiin rokotusbussien kanssa ihan liki. Priorisoinnin kannalta merkittävää on lisäksi, että saadaan hyvä rokotuskattavuus.

Useat ammattiryhmistä eivät voi työnsä puolesta välttää kontakteja, mutta Tervahaudan mukaan lähtökohta on se, että suojautuminen tapahtuu yhteistoiminnassa työnantajan kanssa. On myös paljon terveydenhuollon henkilöstöä, jotka eivät ole rokotusjonon kärkipäässä, Tervahauta lisäsi.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Juha Tuominen on viime päivinä vaatinut rokotusten keskittämistä Uudellemaalle, jossa tartuntatilanne on pahin. Esimerkiksi torstaina Suomen 758 tartunnasta yli 500 todettiin Helsingissä.

– Nythän on lähdetty liikkeelle ikäihmisistä ja nuorista, joiden sairaudet altistavat vaikealle infektiolle. Kun mennään yleisrokotusvaiheeseen, pureudumme siihen, että sammutamme epidemian koko maasta, Tervahauta sanoi.

Hänen mukaansa ikäihmisistä ja riskiryhmistä käynnistynyt rokotejärjestys on oikea, mutta rokotusjärjestystä ja perusteita sen muuttamiselle tarkastellaan koko ajan. Tällä hetkellä esimerkiksi pääkaupunkiseudun senioreita ei Tervahaudan mukaan ole syytä rokottaa muita maakuntia nopeammin.

– Epidemia on nopea ja ryppäitä voi tulla aivan missä tahansa. Yhtä lailla voitaisiin laiminlyödä toisaalla Suomessa oleva riskiväestö, jos voimakkaasti painotetaan toiseen suuntaan.

Vaikka tartuntamäärät ovat nousseet jyrkästi, koronakuolleisuus ei ole merkittävästi lisääntynyt riskiryhmissä tai senioreissa. Tervahaudan mukaan riskiryhmiä suojataan hyvin ja koronaa on opittu hoitamaan.

– Kun tulee vaikeampia oireita, hoitojärjestelmä osaa toteuttaa hoidon paremmin.