Raskaushepatoosin sairastaneilla naisilla on enemmän maksa-, sappi- ja haimasairauksia sekä kilpirauhasen vajaatoimintaa kuin vertailuväestöllä, ilmenee tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Lääketieteen lisensiaatti Suvi-Tuulia Hämäläinen tutki väitöskirjassaan raskaushepatoosin pitkäaikaisvaikutuksia rekisteritietoon pohjautuen. Raskaushepatoosi on raskauden aikainen maksasairaus, jossa sapen kulku salpautuu. Noin prosentti synnyttäjistä sairastuu siihen useimmiten raskauden viimeisen kolmanneksen aikana. Ominaista raskaushepatoosille on kutinaoire ja maksa- sekä sappiarvojen kohoaminen.

– Hoidettaessa raskaushepatoosin sairastanutta naista etenkin perusterveydenhuollossa tulee pitää mielessä suurentunut riski kilpirauhasen vajaatoimintaan ja ruuansulatuselinten sairauksiin, Hämäläinen sanoo tiedotteessa.

Tutkimuksessa ei havaittu eroja syöpäsairastavuudessa raskaushepatoosi- ja vertailuryhmien välillä.

– Raskaushepatoosin sairastaneille naisille on lohduttavaa, että tämä tutkimus ei vahvista aiempaa havaintoa raskaushepatoosin ja rintasyövän yhteydestä.

Tutkimuksessa ei myöskään havaittu aiemman tutkimuksen tapaan yhteyttä maksa- tai sappiteiden syöpään.

Niin ikään kokonaiskuolleisuuteen raskaushepatoosilla ei näytä olevan vaikutusta, mutta ruuansulatuselinten sairauksien osuus kuolinsyissä on suurempi raskaushepatoosin sairastaneilla naisilla.

Hämäläinen väittelee 5. joulukuuta Tampereen yliopistossa.