Lähiaikoina julkaistaan pilottitestiversioita uusista lääkäreille tarkoitetuista rakenteisista lähetteistä. Niiden ensisijainen tarkoitus on helpottaa itse lähetteen tekemistä, ohjata kliinikkoa kiinnittämään huomio hoidonarvion kannalta keskeisiin seikkoihin sekä tiivistää potilaan hoitopolkua.
Kustannus Oy Duodecimin kanssa lähetteiden kehitystyötä ovat tehneet etenkin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) lääkärit. Myös varsinainen sysäys prosessiin tuli VSSHP:sta, jossa etenkin Tyksin perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri Susanna Laivoranta-Nyman ja kehittäjäylilääkäri Pirjo Mustonen toimivat priimusmoottoreina.
Laivoranta-Nyman ja Mustonen palkittiin Mediuutisten Terveysalan 100 Vaikuttajaa -listalla hoidon kehittäjinä.
Valtakunnalliset lähetemallit ovat puuttuneet
Laivoranta-Nyman veti viime vuonna Varsinais-Suomen sote-rakennehankkeen palveluketjujen projektia, jossa pohdittiin muun muassa, mitkä ovat haasteellisia kohtia palveluketjussa sairaudesta riippumatta.
”Pohdimme perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken, mitkä ovat kriittisiä kohtia potilaan siirtymisessä eri hoidon tasolta ja toimijoilta toiselle. Kaikki tahot mainitsivat lähetteet. Niissä nähtiin kehitettävää sekä siinä tilanteessa, kun potilas lähetetään perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon että siinä, kun potilas palautetaan perustasolle. Mietimme, olisiko jotain tehtävissä asian selkeyttämiseksi ja toimijoiden auttamiseksi ja opastamiseksi”, Laivoranta-Nyman kertoo.
Erilaisia lähete-ohjeita on toki ollut saatavilla, mutta valtakunnallisia ja sisällöllisesti yhteisiä lähetemalleja ei.
”Duodecimilla oli ollut aikaisemmin muutamia rakenteisia lähetteitä, mutta niiden sovellus oli vanhentunut. Tulimme Duodecimin kanssa siihen johtopäätökseen, ettei ole mitään järkeä, että valtakunnallisesti jokainen alkaa tehdä asioita tahoillaan vaan on järkevää jotenkin hyötyä toisistamme.”
Muuttavatko lääkärit toimintakäytäntöjään?
Turun yliopistollisen keskussairaalan erikoisalat alkoivat työstää sovittuja sisältöjä Käypä hoito -suosituksia yhdistäen. Perusterveydenhuolto pidettiin mukana kommentoimassa, ovatko sisällöt ymmärrettäviä ja onko lähetteet heidän näkökulmastaan mahdollisia ottaa käyttöön.
Laivoranta-Nyman näkee rakenteisen lähetteen erittäin tärkeäksi asiaksi lääkärin työssä. Lähettävän tahon pitää tietää todella monesta asiasta pohtiessaan, mitä lähetteeseen tulee. Asioita voi myös unohtua.
”Näen, että rakenteisuus parantaisi lähetteiden laatua ja myös lähettävän tahon osaamista, kun oppii huomaamaan, mitkä asiat pitää joka kerta huomioida. Sitä pitää seurata, miten lääkärit muuttavat toimintakäytäntöjään ja koetaanko, että lähetesysteemi on tarpeeksi ketterä.”
Ylilääkärinä mahdollisuus myös kehitystyöhön
Susanna Laivoranta-Nyman kertoo, että perusterveydenhuollon yksikön ylilääkärinä hänellä on ollut mahdollisuus osallistua myös erilaisiin kehitystöihin − kuten juuri rakenteisiin lähetteisiin.
”Päätavoite on ollut potilaan hoitopolun sujuvoittaminen ja myös nopeuttaminen. Lähettävän tahon työ nopeutuu, kun rakenteinen lähete ohjaa ja toimii muistilistana siitä, mitkä kaikki asiat ovat oleellisia. Vastaanottava taho puolestaan saa tarpeelliset tiedot yhdellä lukemalla ja voi suoraan suositella jatkotoimia. Jos lähetteestä puuttuu tietoja, saatetaan potilas ottaa polille ihan sen takia, ettei tiedetä, mitä pitäisi tehdä.”
Palvelujohtajaksi osaamista koordinoimaan
Susanna Laivoranta-Nyman toimii tällä hetkellä myös projektipäällikkönä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valmisteluorganisaatiossa.
Tarkemmin kyse on yliopistollisuus-projektista, jossa Varsinais-Suomeen luodaan yliopistollista sote-keskusta. Ensi vuoden alusta Laivoranta-Nyman aloittaa työt keskuksen palvelujohtajana.
”Ajatuksena on, että sote-keskus toimisi tutkimusten kehittämisen ja tiettyjen erityisosaamisten koordinoijana perustason palveluissa. Tällaisia samanlaisia toimintoja tulee varmasti kaikille yliopistohyvinvointialuille.”
Hyvinvointialueelle Susanna Laivoranta-Nyman on siirtymässä positiivisin mielin.
”Odottavin ja positiivisin mielin, tiedostaen kuitenkin sen, että paljon on vielä tekemättä ja yllätyksiäkin varmasti tulee. Vuosia on mietitty, mennäänkö eteen vai taakse, mutta nyt on yksi suunta.”
Lue seuraavaksi:
