Tänään julkistettu kansallinen mielenterveysstrategia saa psykologiliitolta kiitosta siitä, että se korostaa perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelujen parantamista, ja etenkin lasten ja nuorten palvelujen kehittämistä.

Psykologialiitto kritisoi kuitenkin sitä, että strategiassa esitelty malli unohtaa koulun mahdollisuudet tukea ja auttaa ryhmiä ja yhteisöjä.

– Strategian toimenpiteissä korostuva menetelmä- ja erikoissairaanhoitokeskeisyys on valitettavaa, Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola korostaa tiedotteessa.

Ahtolan mukaan erikoissairaanhoidossa on paljon osaamista, mutta perustason palveluita ei ole mielekästä järjestää psykiatrialähtöisesti sen enempää koulumaailmassa kuin terveyskeskuksessakaan.

– Perustason palvelut ovat oma kokonaisuutensa, ja niiden lähtökohtana ovat normaalikehitys ja tavanomaiset ihmisen elämään kuuluvat ongelmat, eivät psykiatriset sairaudet. Siellä keskeistä on monialainen osaaminen ja konsultaatio, Ahtola tähdentää.

Mielenterveyslinjausten painopisteen tulee Ahtolan mukaan olla arjen tukemisessa ja palveluissa. Käytännössä näiden kuntoon laittaminen vaatii työntekijöitä ja palkkarahaa.

– Menetelmät eivät hoida ketään. Olennaista on taata, että meillä on riittävästi ammattilaisia huolehtimassa tarpeen mukaisista mielenterveyspalveluista. Esimerkiksi terveydenhoitajien menetelmäosaamista on hyvä lisätä. Ennen kaikkea pitää kuitenkin varmistaa, että heitä on riittävästi, jotta lyhyille hoitojaksoille on aikaa.

Jo olemassa olevat ennaltaehkäisevät palvelut olisivat psykologiliiton mukaan ansainneet mielenterveysstrategiassa keskeisemmän roolin.

– Nyt korostetaan menetelmiä mutta puuttuu vankka kannanotto siihen, että työntekijöitä tarvitaan lisää. Lasten ja nuorten samoin kuin ikäihmisten mielenterveyttä tuetaan parhaiten arjessa, Ahtola sanoo.

Hänen mukaansa on olennaista, että ihminen pääsee psykologin vastaanotolle vähintään yhtä helposti kuin lääkärille ilman lähetettä.

Ahtola odotti, että mielenterveysstrategiaan olisi kirjattu lakisääteisten opiskeluhuollon palvelujen vahvistaminen.

– Suunnitelmien tekijöiltä on selvästi puuttunut tietoa siitä, mitä opiskeluhuollossa jo nyt tehdään. Samalla unohdetaan, että suurin ongelma siellä on resurssien puute.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama asiantuntijaryhmän valmistelema kansallinen mielenterveysstrategia ohjaa suomalaista mielenterveystyötä vuosina 2020–2030.

Psykologiliiton oma malli lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseksi löytyy täältä.

OLETKO HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten sisällöt digitaalisesti käyttöösi maksutta.