Vuosittain noin 30 000 suomalaista käy psykoterapiassa. Kukaan ei arvioi tai seuraa, miten terapia vaikuttaa tai kuinka yksittäinen terapeutti onnistuu työssään.

– Psykoterapiaa myönnetään ja sitten toivotaan, että se toimii, kärjistää Husin IT-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linjan linjajohtaja, psykoterapeutti Jan-Henry Stenberg.

Vuonna 2018 asiat muuttuvat, kun käyttöön tulee ammattilaisille tarkoitettu julkisesti rahoitettujen psykoterapioiden laaturekisteri.

Sen avulla voidaan seurata, mikä terapiamuoto kullekin potilaalle toimii ja millaisten sairauksien ja diagnoosien hoidossa yksittäinen terapeutti on hyvä.

– Laaturekisterien merkitys julkisesti rahoitetuissa psykoterapioissa on vallankumouksellinen, sanoo Husin psykiatrian toimialajohtaja Matti Holi.

Holi näkee laaturekisterin käytännön työkaluna, jolla yliopistosairaalat voivat hoitaa niille kaavailtua tehtävää psykoterapiamenetelmien arvioinnista ja osaamisen ylläpidosta.

Jan-Henry Stenbergin mukaan laaturekisteri tulee ensisijaisesti olemaan ammattilaisten toiminnanohjaus- ja raportointiväline.

– Rekisterin avulla nähdään esimerkiksi, kuinka paljon potilaita on jonossa ja kuinka kauan he ovat jonottaneet päästäkseen terapiaan.

Myös potilaiden yleistä psyykkistä toimintakykyä aletaan mitata. Stenberg sanoo, että mittarit on jo periaatteen tasolla käyty läpi sairaanhoitopiirien kesken, mutta ne eivät ole vielä julkisia.

Käyttöön tulee muun muassa oireyhtymäkohtainen mittari.

– Esimerkiksi masennuksen osalta voidaan katsoa, mikä potilaan masennuksen taso on, sanoo Stenberg.

Jos potilaan oirekuva on monimutkaisempi, toimintakykyä voidaan mitata eri mittarein.

Käytännössä rekisteri toteutetaan yliopistosairaaloissa ja sairaanhoitopiireissä jo käytössä olevan BCB Medicalin tuottaman laaturekisterijärjestelmän puitteissa.

Psykososiaalisen toimenpiteen laadun seuranta ja mittaus on psykiatrian kentällä uusi ja outo ajatus.

Laaturekisterin ansiosta yksittäisen terapeutin työn arviointi mahdollistuu. Rekisterin avulla tiedetään tulevaisuudessa, minkä sairauden hoidossa terapeutti parhaiten hoitotulosten perusteella onnistuu.

Husissa laaturekisteriä on jo pilotoitu Minduu-pilvipalvelussa, josta löytyvät kaikki Husin ostopalveluterapeutit.

Laaturekisterissä keskeistä on terapiamuotojen ja terapeuttien helppo ja hyvä saatavuus. Palvelussa asiakas voi hakea itselleen sopivaa terapeuttia muun muassa terapiasuuntauksen, sukupuolen ja terapeutin koulutuksen perusteella.

– Enää itselle sopivaa terapeuttia ei tarvitse etsiä kissojen ja koirien kanssa, Stenberg sanoo.

Palvelussa voi myös varata ajan sähköisesti.

– Osana tätä palvelua on otettu käyttöön myös seuranta. Meillä on jo tiedossa, millaisessa kunnossa potilaat ovat, kun he aloittavat ja lopettavat psykoterapian, sanoo Stenberg.

Vastaavaa systemaattista vertailutietoa psykoterapiasta ei Holin ja Stenbergin mukaan ole muualla maailmassa.

Stenbergin mukaan olemassa on yksittäisiä pistemäisiä tutkimuksia, joissa on paljon laatuongelmia.

– Laaturekisterin myötä voidaan näyttää naturalistisessa asetelmassa, että tämä terapia näyttää toimivan tietyille henkilöille paremmin kuin jokin muu.

Muutos on valtava. Stenberg on syystäkin innoissaan.

– Täytyy sanoa, että harvasta asiasta olen jaksanut olla yhtä kickseissä kuin tästä.

Juttu on julkaistu Mediuutisten verkkosivuilla alun perin 8.6.2017. Julkaisemme uudelleen verkkosivujemme viime vuoden luetuimpia juttuja.