Psykoosien hoidon laaturekisterit etenevät tänä syksynä sekä paikallisina että kansallisena versiona.

Tyks aikoo kokeilla Husissa kehitettyä, Suomen ensimmäistä psykoosien hoidon laaturekisteriä. Missä yksikössä se tapahtuu, ratkeaa aivan näinä päivinä.

Samaan aikaan on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johdolla tekeillä kansallinen psykoosien hoidon laaturekisteri. Sitä rakentamaan kutsutaan kaikki sairaanhoitopiirit.

Yhteiselle ryhtiliikkeelle psykoosien hoidon laadun seurannassa on tarvetta.

– Meillä on hyvin huonosti mittaritietoa siitä, mitä psykoosipotilaillemme tapahtuu vastaanotoilla ja miten eri työyksiköt ja organisaatiot pärjäävät hoidossa suhteessa toisiinsa, Tyks Psykiatrian psykoosien vastuualuejohtaja Jyrki Heikkilä sanoo.

Psykoosien hoidon vaikuttavuuden mittaaminen on Suomessa kirjavaa.

– Yksittäiset poliklinikat ovat käyttäneet jopa omia mittareitaan. Kansallisesti on ollut käytössä lähinnä GAF-toimintakykymittari, joka kuitenkin kertoo niin vähän, ettei siitä oikeastaan voi tehdä päätelmiä.

Husin psykoosien hoidon laaturekisteri valmistui viime vuonna, ja se otettiin loppusyksystä käyttöön Jorvin sairaalassa, Matinkylän psykoosipoliklinikalla.

– Optimaalista olisi, että laaturekisteriin valuisi tieto suoraan potilastietojärjestelmästä, eivätkä kliinikot joutuisi täyttämään tietoja siihen erikseen, sanoo Jorvin ja Peijaksen psykoosiklinikoista vastaava ylilääkäri Asko Wegelius, joka veti Husin psykoosien hoidon laaturekisterin rakentamista.

Potilastietojärjestelmä Apottiin ollaankin virittämässä tällaista jouhevaa hoidon laatutiedon keruuta, mutta tämä integraatio on kesken.

Matinkylän pilottihankkeessa tähän ei vielä päästä.

– Siellä laaturekisteriä täytetään suurelta osin erillään potilastietojärjestelmästä, eli suurin osa rekisterin tiedosta ei vielä tule integraation kautta.

Kun Apottiin siirtymisen pöly on Husissa laskeutunut, psykoosien hoidon laaturekisteri laajenee varhaispsykoosikeskukseen Leppävaaraan ja Peijaksen sairaalaan.

Husin psykoosin

Hus tavoittelee psykoosien laaturekisterin avulla tasalaatuista, Käypä hoito -suositukseen perustuvaa hoitoa kaikkiin yksiköihinsä. Rekisteri tarttuu myös siihen kiperimpään kysymykseen, hoidon vaikuttavuuden arviointiin.

– Millä mittareilla arvioidaan interventiota? Se on psykiatriassa haastavaa, Wegelius sanoo.

Hus päätyi tarkkailemaan kolmea parametria: miten hoito vaikuttaa potilaan oireistoon, toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Näihin valittiin ainakin aluksi mittarit, jotka ovat henkilökunnalle ennestään tuttuja.

– Jotta laaturekisterin käyttöönotto helpottuisi.

Siitä huolimatta psykoosien hoidon laaturekisterin sisäänajo ei ollut Husissa ihan helppoa.

– Uuden asian integroiminen osaksi työtä ei ollut mikään läpihuutojuttu. Osittain syy oli tekninen ja osittain se, että ihmiset olivat pitkään tottuneet tekemään työtä tietyllä tavalla, Wegelius sanoo.

Husin psykoosin laaturekisteriin on tähän mennessä kertynyt noin 500 potilaan tiedot. Mitä voidaan jo päätellä hoidon vaikuttavuudesta?

– Rekisterissä on yhä paljon tyhjää, mutta tästäkin aineistosta pystytään katsomaan, kuinka moni potilaista asuu tuetusti ja moniko itsenäisesti.

Psykoosin hoidon yksi tärkeä tavoite on remissio, jossa potilas on oireeton tai oireet ovat vähäisiä.

– Apulaisylilääkäri näytti juuri, että pystymme jo identifioimaan Matinkylän laaturekisteristä osan niistä psykoosipotilaista, jotka ovat saavuttaneet remission.

Rekisteristä näkee myös, kenellä potilaista on käytössään klotsapiini-lääkitys tai useampi psykoosinestolääke.

– Voimme eräällä tavalla ymmärtää paremmin potilaspooliamme. Tulevaisuudessa voimme pohtia, mitä jollakin poliklinikalla tehdään eri tavalla, jos esimerkiksi psykoosipotilaat ovat siellä selvästi vähemmän ylipainoisia kuin toisella poliklinikalla.

Psykoosisairauksiin liittyy normaaliväestöön verrattuna suurentunut kuolleisuus, osin somaattiseen sairastamiseen liittyen. Somaattisten mittareiden katsotaan myös heijastavan hoidon laatua.

Mediuutiset kyseli kentältä, mitä kansalliselta psykoosirekisteriltä ainakin odotetaan. Selvisi, että rekisterin pitää olla melko yksinkertainen, tai kliinikot eivät käytä sitä.

Sama asia askarrutti Husin laaturekisterin laatijoita.

– Karsimme paljon kysymyksiä, joita olisi ollut kiva tai tosi hyvä kysyä. Halusimme sitoa näyttöön perustuviin hoitoihin ne ydinkysymykset, jotka kaikilta potilailta pitää kysyä, Wegelius sanoo.

Husin malli on ehdolla pohjaksi kansalliselle laaturekisterille, mutta sopiiko se kaikkialle?

– Tämä on kuin auton prototyyppi. Muutosten tarve selviää vasta, kun tuhannet ovat sitä käyttäneet.

Lue myös: