Kolmannen koronarokotuksen kiireellisyydestä on viranomaisten kesken laajaa ristivetoa Suomessa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) ilmaisi viikolla turhautumisensa siihen, että viranomaisten päätös kolmannesta rokoteannoksesta viipyy.

, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) eivät ole noudattaneet hallituksen pyyntöjä nopeuttaa kolmannen koronarokotuskierroksen aloittamista alle 60-vuotiaiden keskuudessa.

THL:n ylilääkäri ja KRAR:n sihteeri Hanna Nohynek vastasi Uudelle Suomelle Kiurun ulostulon jälkeen, että Suomen koronarokottamisen strategian pääpaino on vakavien koronataudin muotojen, kuolemien ja elinvuosien menetyksen ehkäisemisessä sekä terveydenhuollon kantokyvyn ylläpitämisessä.

”Jos halutaan jotain muuta, merkitsee se strategian muuttamista, ja se toivottavasti tehdään mahdollisimman paljon lääketieteellisen näytön perusteella”, hän sanoi.

Iltalehden lähteiden mukaan alle 60-vuotiaiden kolmas rokotus oli esillä hallituksen neuvottelussa 10. marraskuuta ja THL:ää pyydettiin nopeuttamaan toimintaansa asiassa.

Tästä huolimatta KRAR ei ole aikaistanut kokoustaan, vaan pitää sen vasta keskiviikkona. Silloin siis arvioidaan, pitäisikö Suomessa aloittaa kolmannen rokoteannoksen antaminen alle 60-vuotiaille ihmisille.

”Olemme hallituksessa ihmetelleet, missä on ollut THL:n ja KRAR:n kriisitietoisuus”, hallituslähde kertoo IL:lle.

Professorit Tuuli Lappalainen, Marjukka Myllärniemi ja Lasse Lehtonen sekä Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM:n johtaja Mark Daly vetosivat sunnuntaina

kolmansien rokoteannosten jakelun kiirehtimisen puolesta.

”Vaikka kahdesti rokotetun riski sairastua vakavasti on pieni, rokotettujakin joutuu sairaalahoitoon (Husin koronapotilaista noin 30 prosenttia), kun tartuntoja väestössä on paljon. Kolmannen annoksen lisäteho vakavaa sairastumista vastaan on kahteen annokseen verrattuna erittäin suuri, noin 90 prosenttia”, he toteavat mielipidekirjoituksessaan.

Kirjoittajien mukaan koronavirus ”ei juurikaan” tartu kolmesti rokotettuihin, ja kun heidän määränsä kasvaa, viruksen kyky levitä väestössä heikkenee.

“Tällä strategialla saatiin tartunnat Israelissa alkusyksyllä nopeasti kuriin. Kahden annoksen hiipuva suoja tartuntoja vastaan on yksi syy tartuntojen kasvuun syksyn aikana Suomen pidemmästä annosvälistä huolimatta. Vaikka pysyvän laumasuojan saavuttaminen kolmen annoksen avulla ei välttämättä onnistu, niistä on epidemian hallinnassa ja terveydenhuollon kapasiteetin suojelussa erittäin merkittävää hyötyä”, he korostavat.

”Tartuntojen lähes vapaan leviämisen strategiaa on Suomessa tänä syksynä kokeiltu varoituksista huolimatta, ja se on johtanut tai johtamassa ennätysmäiseen sairaalahoidon tarpeeseen, kiireettömän hoidon lykkäyksiin ja uusiin rajoituksiin”, kirjoittajat jatkavat.

Tuuli Lappalainen kommentoi aihetta sunnuntaina myös Twitterissä sanoen, että rokotuksia tulisi edistää nyt joka rintamalla.

”Toivoisin viranomaisten keskittyvän tähän, sen sijaan että päivästä toiseen pohdiskellaan rokotusohjelman eri osasten tärkeysjärjestystä.”

LUE MYÖS: