Urheilijoiden ja liikuntaharrastajien on erityisen tärkeää kuunnella tarkasti vointiaan koronaepidemian aikana, kirjoittaa liikuntalääketieteen professori Urho Kujala Liikuntatieteellisen seuran blogissa.

Vaikka korona on nuorilla urheilijoilla usein lieväoireinen, taudin vaikeutuessa erityisesti keuhkofunktio voi heikentyä ja tautiin voi liittyä ns. sytokiinimyrsky (cytocine storm syndrome; CSS), johon liittyvä tulehdusreaktio voi vaurioittaa muitakin elimiä kuin keuhkoja. Vaikeampiin tautimuotoihin voi myös liittyä veren hyytymistaipumus, minkä seurauksena voi syntyä esimerkiksi alaraajojen laskimotukoksia, keuhkoveritulppa tai muiden verisuonten tukoksia.

Vaikka urheilijat eivät ole koronan suhteen riskiryhmässä, COVID-19 voi aiheuttaa urheilijoille pitkäkestoisia harjoitustaukoja ja se voi joissain tapauksissa aiheuttaa pitkäkestoisia tai pysyviä terveyshaittoja, Kujala kirjoittaa.

Kujala antaa blogissa seitsemän ohjetta liikuntaharrastajalle koronaan liittyen.

1. Harrasta ensisijaisesti yksilölajeja, joissa et ole kontaktissa muihin. Liikuntaan sopivat erityisen hyvin ei-kansoitetut ulkotilat.

2. Epidemian aikana älä aloita poikkeuksellisen uuvuttavaa harjoittelua, vaikka olisit terve. Voimakas stressi, vuorokausirytmin vaihtelu ja niukkaenerginen dieetti voivat heikentää immuunipuolustusta.

3. Mikäli sinulla on alkavia hengitystieinfektion oireita, älä harrasta rasittavaa liikuntaa, koska se yleensä vaikeuttaa ja pitkittää infektiotautia.

4. Maskin ja käsineiden käyttö voi vähentää tartuntojen leviämistä paikoissa, joissa on paljon ihmisiä. Erityisesti se voi ehkäistä sitä, että oireettomat henkilöt eivät levitä tautia tietämättään.

5. Vältä voimakasta fyysistä rasitusta heti, jos tunnet alkavia hengitystieinfektion oireita. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, jos sinulla on päänsärkyä, kurkkukipua, kuumetta, lihassärkyjä, ripulia, pahoinvointia tai yleisvoinnin laskua.

6. Liiallinen raskas fyysinen rasitus yleensä vaikeuttaa infektiotaudin kulkua. Tauti voi alkaa lievänä ja pahentua hiljalleen ensimmäisen kahden viikon aikana.

7. Selvien oireiden ilmaannuttua tai diagnoosin varmistuttua vältä voimakasta fyysistä rasitusta, mutta täydellinen yhtäjaksoinen pitkä vuodelepokaan ei ole hyvästä, koska se voi altistaa laskimotukoksille. Vaikeammissa tautimuodoissa COVID-19 infektion hoitoon liitetäänkin verenohennuslääke.

Sairaalahoitoa vaatineiden potilaiden tutkimuksissa on todettu, että herkästi reagoivat sydänlihasvaurioon viittaavat merkkiaineet voivat nousta vakavissa tautitapauksissa, vaikka ensisijainen syy tälle ei olisikaan sydänlihastulehdus, Kujala selittää.

Vakavat keuhkokuumeet ja muut elinvauriot voivat jättää huonosti korjautuvia muutoksia elimistöön.

Osalla oireet ovat vain lieviä ja toipuminenkin nopeampaa, mutta vakavan infektion kuten keuhkokuumeen jälkeen toipuminen vie aikaa. Yleistä nyrkkisääntöä toipumisajasta ei voida antaa, vaan tilannetta tulee seurata yksilöllisesti. Rauhallista liikuntaa voi harrastaa vasta kun tuntee olevansa täysin terve ja liikunnan rasitustasoa nostetaan pikkuhiljaa. Jos liikunnan aikana ilmenee poikkeavia oireita kuten kohonnut leposyke, kipuja, hengenahdistusta tai rytmihäiriöitä, on syytä lopettaa liikunta ja hakeutua tarvittaessa tutkimuksiin.