Suomessa leviävä koronaviruksen brittimutaatio on virologian professori Olli Vapalahden mukaan pian vallitseva.

– Tämä virus on nyt doupattu. Se, mitä pääkaupunkiseudulla tehdään nyt, ei riitä, sanoo Vapalahti ykskantaan.

Pääkaupunkiseudulla koronan ilmaantuvuus kasvaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan hurjaa vauhtia. THL on patistanut pääkaupunkiseutua tiukempiin koronatoimiin.

Kaupungit ovat ilmoittaneet, etteivät niillä ole mahdollisuutta sulkea baareja ja yökerhoja. Pääkaupunkiseudulla ollaan toisen asteen opetuksessa siirtymässä osittain lähiopetuksen ja lapset voivat urheilla sisätiloissa.

Nuorten osuus tartunnoista on kasvanut merkittävästi.

Vapalahti vetää Helsingin yliopistolla zoonoosiviruksia tutkivaa ryhmää, joka sekvensoi viruksia. Sekvensoinnissa selvitetään viruksen perimä ja mitä muutoksia siihen on mutaatioiden kautta tullut. Muutoksilla on keskeinen merkitys epidemian kehitykselle.

Viime keväänä pandemian alettua viruksessa tapahtui mutaatio, joka tunnetaan nimellä D614G. Nykyisistä koronatapauksista 98 prosenttia on tuon mutaation jälkeläisiä. Niin myös Suomessakin nyt mellastava brittivirus, joka tunnetaan nimellä B.1.1.7.

B.1.1.7. tarttuu 1,5 kertaa herkemmin kuin D614G. Ilman ankaria rajoitustoimia tuloksena on räjähdysmäinen kasvu.

– Virus tartuttaa uuden ihmisen joka viides päivä. Kun sen kertoo muutaman kerran itsellään saadaan todella isoja lukuja.

Britanniassa ilmaantuvuusluvut saatiin laskuun vain yhteiskunnan sulkemisella.

– Boris Johnson piti kuuluisan puheensa, jossa hän sanoi, että joulu on nyt peruttu. Kyse ei ole siitä, tapahtuuko sama meillä, vaan siitä, tuleeko lisää rajoituksia ennemmin tai myöhemmin. Tämä virus on jo pääkaupunkiseudulla vallitseva.

Eri tyyppiset mutaatiot hyödyttävät virusta epidemian eri vaiheissa. Jos merkittävällä osalla väestöstä on immuniteetti rokotuksen tai sairastetun taudin vuoksi, on virukselle enemmän hyötyä mutaatioista, jotka auttavat sitä sairastuttamaan ihmisen uudelleen.

– Tässä vaiheessa havaitaan, että samanlaisia muutoksia tapahtuu eri puolilla maailmaa.

Maailmassa suuri osa sekvensoinnista tapahtuu Euroopassa. Suomessa sekvensoidaan Vapalahden mukaan noin tuhat virusta viikossa. Britanniassa sekvensointeja tehdään eniten, ja siksi siellä myös löydetään uusia variantteja.

Euroopan sisällä on suuria eroja sekvensoinnin määrässä ja järjestelmällisyydessä. Ranskassa oli BBC:n mukaan viime vuoden loppuun mennessä sekvensoitu yhtä paljon viruksia kuin Briteissä sekvensoidaan viikossa.

STAT-lehden mukaan Yhdysvalloissa sekvensointi on sattumanvaraista ja osavaltioiden välillä on suuria eroja. Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa sekvensoidaan väestöön ja taudin ilmaantuvuuteen nähden vain vähän viruksia.

Maailmalla siis todennäköisesti leviää variantteja, joista tutkijat eivät vielä tiedä mitään. Usein mutaatiot tulevat ilmi matkustamisen myötä.

– Se, mitä nyt nähdään, kun vain jossain sekvensoidaan, on kuin etsisi autonavaimia katulampun alta, Vapalahti sanoo.

Sekvensoinnin tulokset jaetaan tiedeyhteisöjen kesken. Näin myös maallikot voivat seurata koronan evoluutiota lähes reaaliaikaisesti. Verkkosivustojen ymmärtäminen edellyttää kuitenkin varsin pitkälle menevää asiantuntemusta.

Erilaisia variaatioita on tuhansia, mutta useimmat muutokset eivät ole merkityksellisiä.