Lääketieteellisen tekniikan professori Jari Hyttinen on saanut Tampereen yliopiston Vuoden 2021 keksijä -palkinnon. Hyttisen tilillä on lukuisia lääketieteeseen kytkeytyviä keksintöjä ja patentteja. Hän on muun muassa yksi älyneulan keksijöistä ja toimii neulaa valmistavan yrityksen hallituksessa.

Vuoden keksijän valitsee Tampereen yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalvelut.

Hyttinen oli vuoden 2021 aikana keksijänä viidessä eri keksinnössä, joko ainoana keksijänä tai yhdessä toisen kanssa.

Nämä keksinnöt liittyvät in-vitro solujen aktivointiin, impedanssimittaukseen tai in-vitro solujen kuvantamiseen.

Hyttinen on professuurinsa aikana toiminut aktiivisena keksijänä, ja hänen ja hänen tutkimusryhmänsä keksintöihin pohjautuen on syntynyt useita yrityksiä.

”Hyttinen on luonut omalla esimerkillään tutkimusryhmäänsä sekä koko ympäröivään tutkimusyhteisöön ja lääketieteen ja terveysteknologian tiedekuntaan positiivista tutkimustulosten kaupallistamisen ja hyötykäyttöön saattamisen kulttuuria”, erityisasiantuntija Juho Väisänen Tampereen yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalveluista sanoo tiedotteessa.

Hyttinen arvioi jättäneensä 12 patenttihakemusta ja että myönnettyjä patentteja olisi 7—8.

Kaikki keksinnöt liittyvät biologiaan tai ihmisen mittaamiseen ja monet bioimpedanssimittaukseen, joka perustuu siihen, että eri kudokset johtavat sähköä eri tavoin.

Kaupallistetuista ja myyntiluvan saaneista keksinnöistä yksi on astmalasten diagnosointiin käytetty menetelmä, jossa hengitystä voidaan mitata bioimpedanssilla. Keksintö ja sitä pohjustava tutkimus tehtiin Hyttisen tutkimusryhmässä ja hän oli mukana menetelmän kehittäneessä tiimissä.

Toisen keksinnön avulla taas voidaan selvittää, onko rintalasta luutunut avosydänleikkauksen jälkeen. Keksintö perustuu äänen kulkemiseen luustossa.

Älyneulakeksintö perustuu siihen, että neulan kärjessä oleva anturi mittaa kudoksen sähköistä johtavuutta. Älyneulan ympärille on syntynyt Tampereella toimiva yritys, ja neula sai joulukuussa 2021 myyntiluvan Eurooppaan.

Älyneulaa kehitettäessä tavoitteena oli kehittää menetelmä, jolla selkärangan alueen puudutuksia voitaisiin tehdä aiempaa paremmin. Sovellus, jossa keksintöä ensimmäiseksi viedään markkinoille, on tarkoitettu pienten lasten selkäydinpunktioihin.