Professori Jaakko Kapriolle on myönnetty Suomen Kulttuurirahaston suurpalkinto.

Palkinto myönnettiin perimän ja ympäristön selittämisestä.

Kaksostutkimusten avulla Kaprio tutkimusryhmineen on pystynyt selvittämään ympäristötekijöiden ja geneettisen alttiuden osuutta riippuvuuksien kehittymiseen ja hän on esimerkiksi tunnistanut useita tupakointiin liittyviä geenejä.

Kaprio (s. 1952) on toiminut vuodesta 2018 alkaen tutkimusprofessorina Suomen molekyylilääketieteen instituutissa ja sitä ennen muun muassa sen johtajana, akatemiaprofessorina ja professorina Oulun ja Helsingin yliopistoissa.

Hänen ominta tutkimusalaansa on geneettinen epidemiologia. Suomalaisiin kaksosiin kohdistuvan tutkimuksen hän aloitti jo väitöskirjassaan vuonna 1984. Sen jälkeen hän on vastannut laajojen kaksoskohorttiaineistojen pohjalta useiden kaksosiin kohdistuvien seurantatutkimusten suunnittelusta ja toteutuksesta Helsingin yliopistossa.

Kaprio teki kansainvälistä tutkimusta jo aikana, jolloin se ei ollut yhtä yleistä kuin nyt. Hän on eräs viitatuimmista suomalaisista tieteentekijöistä, ja hänen julkaisuluettelossaan on yli 1300 nimikettä. Kaprio on toiminut aktiivisesti useissa suomalaisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä seuroissa sekä muissa luottamustehtävissä.

Suomen Kulttuurirahaston 35 000 euron suurpalkinnon merkittävästä kulttuuriteosta saivat Kaprion lisäksi myös Professori Heikki Hiilamo ja kirjailija Sirpa Kähkönen. Hiilamo palkittiin pahoinvoinnin tutkimisesta ja hyvinvoinnin puolustamisesta. Kähkösen palkintoperusteita luonnehdittiin Suomen Kulttuurirahaston tiedotteessa seuraavasti:

”Petrogradiin/Leningradiin sijoittuvassa Graniittimiehessä inhimillisyyden ja idealismin kaipuu kohtaa raadollisen realismin. Sirpa Kähköstä luonnehtii humaanius. Hän on aina ihmisen puolella. Palkinto myönnetään raudan ja graniitin, ajan ja ihmisen kertojalle.”