Valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo varoittaa hallituksen hoitajamitoitusta koskevan lakiesityksen saattavan johtaa täysin päinvastaiseen lopputulokseen kuin on tarkoitus.

Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen, jolla ympärivuorokautisessa hoivassa olevien vanhusten hoitohenkilökunnan mitoitus säädetään 0,7:ään, eli kymmentä hoidettavaa kohti pitää olla seitsemän hoitohenkilökuntaan kuuluvaa. Laki astuu voimaan asteittain vuoteen 2023 mennessä.

Paloheimo huomauttaa uudistuksen tarkoittavan, että hoitohenkilökunnan määrää on vuoteen 2023 mennessä lisättävä yli neljällä tuhannella, jos hoidettavien määrä pystyy entisellään.

”Tässä vaiheessa on täysin auki, mistä lisähenkilökunnan palkkaamiseen tarvittavat varat löytyvät. Kuntien valtionapuja on pienennetty sekä vaalikaudella 2011‒2015 että 2015‒2019. Sen takia monien kuntien taloudenpito on vaikeuksissa. Yli 4000 uuden hoitajan palkkaaminen voi tuottaa ongelmia kahdesta syystä: 1) riittävää määrää vaatimukset täyttävää hoitohenkilökuntaa ei löydy ja 2) kunnilla ei ole rahaa palkata lisää henkilökuntaa”, hän kirjoittaa Facebookissa.

Paloheimo korostaa, että kunnat tekevät itsenäisesti päätöksiä siitä, ketkä vanhukset pääsevät ympärivuorokautisen hoivan piiriin. Se tarkoittaa emeritusprofessorin mukaan sitä, että kunnat voivat täyttää lakisääteisen velvoitteensa hoitohenkilökunnan mitoituksesta myös vähentämällä ympärivuorokautiseen hoivaan otettavien vanhusten määrää.

”Tätä hallitus ei varmaankaan ole tavoitellut, mutta joskus politiikka hyvistä aikomuksista huolimatta voi johtaa asetettujen tavoitteiden vastaisiin tuloksiin. Toivottavasti vanhusten hoivapalveluissa ei niin käy”, hän kommentoi.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Multala sekä muita kokoomuksen kansanedustajia jättivät perjantaina kirjallisen kysymyksen siitä, mistä löydetään koulutettu henkilökunta täyttämään tulevaisuuden hoitajatarve. Kysymyksen allekirjoittaneet korostavat, että vanhus- ja hoivapalveluihin ei valmistu tälläkään hetkellä tarvittavaa määrää hoitajia ja esimerkiksi lähihoitajaksi hakevien määrä on vähentynyt yli 4 500 hakijalla viimeisen viiden vuoden aikana.

”Koulutusmäärien nostaminen on aloitettava heti. Aikooko hallitus antaa lisätalousarvioesityksen, jossa lisätään rahoitusta hoito- ja hoiva-alan koulutukseen ja aloituspaikkoihin? Huomioidaanko lisähenkilöstön tarve korkeakoulujen neuvotteluissa kevään aikana? Miten tämä toteutetaan ilman, että koulutuspaikat eivät vähene muilta koulutusaloilta”, Multala kysyy.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on arvioinut, että lakiesityksen vuoksi lähihoitajien koulutukseen tarvittaisiin 148 miljoonan euron määräaikainen lisäpanos vuosille 2020-2024. Sairaanhoitajaopintoihin puolestaan tarvitaan 526 uutta aloituspaikkaa vuosina 2020-2023. Sairaanhoitajien lisäkoulutuksen kustannusarvio on 14,7 miljoonaa euroa.

Lainsäädännön arviointineuvosto on moittinut hallitusta siitä, ettei se arvioinut henkilöstölisäyksen kustannuksia yrityksille eikä myöskään yksityisen sektorin osuutta vanhuspalveluissa.

Heikki Paloheimo huomauttaa Facebookissa syntyneessä keskustelussa, että joitakin arvovalintoja voi toteuttaa pienilläkin raha- ja henkilöstöresursseilla, mutta hyvä vanhushoiva on arvovalinta, jonka toteuttaminen edellyttää paljon sekä rahaa että työtä.

”Arvovalintoja tehtäessä on yleensä edessä konkreettisia "guns or butter" -valintoja. Käytetäänkö rahat uusiin hävittäjiin vai vanhushoivan kohentamiseen? Rakennetaanko Turkuun raitiotie vai kohdennetaanko varoja mieluummin esimerkiksi hoivapalveluiden laadun parantamiseen”, hän kysyy.