Suomalaiseen tautiperintöön kuuluvaa APS-1- eli autoimmuunipolyendokrinopatia-kandidiaasi-ektodermidystrofiaoireistoa sairastavilla potilailla on verenkierrossaan oman kehon osiin kohdistuvia vasta-aineita. Osa näistä autovasta-aineista kohdistuu immunologisiin välittäjäaineisiin eli sytokiineihin, ja niillä on nyt osoitettu olevan merkitys myös suoliston bakteerikannan muodostumisessa.

Kliinikolle vastaavanlaiset vasta-aineet ovat tuttuja biologisina lääkkeinä, joita käytetään nykyisin monien eri sairauksien hoidossa.

Hus Tulehduskeskuksen ja Harvardin yliopiston Broad Instituutin yhteistyönä selvitettiin ensimmäistä kertaa, miten vaikeaa ummetusta ja ripulia sairastavien APS-1-potilaiden suoliston koko mikrobifloora eroaa terveistä verrokeista.

”Tutkimuksen perusteella havaittiin yhteys potilaiden omien, tiettyjä sytokiineja kohtaan suunnattujen vasta-aineiden ja joidenkin bakteerikantojen sekä ruuansulatuskanavan oireiden välillä”, sanoo tiedotteessa ihotauteihin erikoistuva lääkäri Martta Jokinen Husista.

Tutkimukseen kuului kolmen kuukauden interventio Lactobacillus rhamnosus GG -probiootilla. Sen havaittiin lievittävän laajalti potilaiden ruuansulatuskanavan eri oireita närästyksestä ummetukseen, joskaan se ei sopinut aivan kaikille.

Nämä APS-1-potilaiden tutkimustulokset tuovat lisätietoa myös biologisia lääkkeitä käyttävien potilaiden mahdollisiin suolistovaivoihin.

Tulokset julkaistiin JACI-julkaisusarjassa Editor´s Choice -artikkelina.