Elokuun 2021 loppuun mennessä Potilasvakuutuskeskus (PVK) on antanut ratkaisun 77 koronaan liittyvään potilasvahinkoilmoitukseen, selviää PVK:n tuoreesta teemaraportista.

Ratkaistuista tapauksista noin puolet (51 %) liittyi suoraan koronaan, eli potilaalla oli epäilty tai todettu koronatauti. Lopuissa tapauksista koronaepidemia vaikutti potilaan muuhun hoitoon, eli vahinkoilmoitus liittyi koronaan vain välillisesti.

Koronaan liittyvistä ratkaistuista vahinkoilmoituksista vain kymmenen prosenttia johti myönteiseen korvauspäätökseen. Näistä puolet liittyi koronanäytteenottoon, yksi hoidossa saatuun koronavirustartuntaan ja loput muiden sairauksien hoidossa tapahtuneisiin diagnoosi- tai hoitoviiveisiin.

”Syitä matalalle korvausprosentille on monia. Yksi keskeinen syy on se, että potilasvakuutuksen kautta ei korvata hoidon viiveestä aiheutunutta vahinkoa, jos sen on aiheuttanut terveydenhuollon resurssien rajallisuus ja hoidon kiireellisyys on arvioitu oikein”, sanoo tiedotteessa PVK:n potilasturvallisuuslääkäri Maiju Welling.

Tyypillisimmin koronaan liittyvissä potilasvahinkoilmoituksissa oli kyse siitä, että potilaan tarvitsema hoito viivästyi koronaepidemian vuoksi. Yli puolet ilmoitetuista viiveistä oli leikkaushoidon viiveitä.

Vain yksittäisissä tapauksissa hoidon viivästyminen oli ainoa vahinkoilmoituksen syy. Yleensä potilas oli myös tyytymätön hoitonsa sisältöön tai hoidosta aiheutuneisiin haittoihin.

Rokotuksiin liittyviä vahinkoilmoituksia oli tehty elokuun loppuun mennessä 14. Näistä suurin osa liittyi koronarokotteen aiheuttamiin haittavaikutuksiin.

”Asianmukaisesti annetun rokotteen aiheuttamia haittavaikutuksia ei korvata potilasvakuutuksesta. Niiden käsittely kuuluu lääkevahinkovakuutuksen puolelle”, Welling sanoo.

Näytteenottoa koskevista vahinkoilmoituksista suurin osa koski näytteenoton komplikaatioita tai näytteenoton aiheuttamiksi epäiltyjä oireita. Asianmukaisesti toteutetuissa näytteenotoissa ilmenneet tavanomaiset komplikaatiot, kuten nenäverenvuoto, eivät johda korvauksiin.

Muutamissa ilmoituksissa oli kyse siitä, että näytteenottotikku oli katkennut nenään. Nämä vahingot on korvattu sairaanhoitovälineen vikoina eli niin sanottuina. laitevahinkoina.

Kokonaiskuva koronaan liittyvistä potilasvahingoista muodostuu vasta vuosien päästä.

”Aikaa vahinkoilmoituksen tekemiseen on pääsääntöisesti kolme vuotta siitä, kun vahinko on tullut tietoon. Näemme siis vasta vuosien kuluttua, onko koronaepidemia lisännyt esimerkiksi diagnoosi- ja hoitoviiveistä johtuvien potilasvahinkojen määrää”, Welling sanoo.

Juttua muokattu 24.9. klo 8.26: Korjattu otsikkoa.